Lue keskustelun säännöt.
Muita joita kaduttaa menetetyt vuodet parisuhteessa
30.01.2026 |
Kyllä kaduttaa jälkeenpäin kun tajusi, että rakkaudesta otti toiselta mitä vaan kohtelua ja suostui manipuloitavaksi.
Puoliso oli päihteilevä, pimeä ja pettämishenkinen ihminen, joka ei käynyt suihkussa tai siivonnut kotiaan. Alussa nämä kaikki olivat pimennossa, mutta paljastuivat vasta kun olin ansassa.
Aina kun tein lähtöä niin osasi vakuuttaa että muuttuu, ei pysty elämään ilman minua ja tekee itsarin jos lähden. Selän takana sitten käänsi tarinat toisinpäin lähipiirille.
Parisuhde on se kaikkein vakavin valinta, haluaako että se tuhoaa jokaisen osa alueen elämästäsi vai tekee siitä parempaa?
Nämäkin pari vuotta olisi voinut olla terveen ja oikeasti rakastavan ihmisen kanssa, ja maailma näyttäisi ihan eriltä..
Kommentit (13)
Ja 5 vuotta hukkaan ei varmaan ole edes pahimmasta päästä vaikka kaikki mahdollinen paha olisi sen sisällä käynyt.
Käy tosi sääliksi niitä jotka ovat 20v+ vastaavassa ja eivät pääse ikinä irti vaikka lapsien kautta
/ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin eli tuhlasit aikaa parisuhteessa ja nyt tuhlaat aikaa muistelemalla sitä.
Koitapa vaan keskittyä niihin asioihin mistä pidät elämässä ja mennä eteenpäin. Mennyt on mennyttä
Myrkyllisen suhteen lopussa on aina kolme vaihetta, tuskallinen irtautuminen, itsesyytökset ja -inho ja lopulta sitten unohtaminen ja eteen päin meneminen.
Itse en olisi vielä seitsemän vuotta sitten kuinka täälläkin kirjoittelen exäni "kommeluksissa" humoristisessa mielessä muiden vastaavaa kokeneiden kanssa ja itsesyytösten sijasta nauran sille, kuinka typerä koko ukko olikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja 5 vuotta hukkaan ei varmaan ole edes pahimmasta päästä vaikka kaikki mahdollinen paha olisi sen sisällä käynyt.
Käy tosi sääliksi niitä jotka ovat 20v+ vastaavassa ja eivät pääse ikinä irti vaikka lapsien kautta/ap
Opetelkaa jättämään lapset. Ei voi olla niin, että esim. R aiskaamalla naisen ja sitä kautta lapsiin sitouttamalla pystyy tuhoamaan tämän elämän. Nainen pystyy tekemään vaikka 10-20 lasta. Se että takertuu yhteen, varsinkin väkivaltaisen tai ongelmaisen yksilön jälkeläiseen, on sairautta. Lisääntymiskumppaniksi sellainen ihminen, jota aidosti arvostaa ja keneen luottaa. Ei väkivaltayksilöä
Mä olen vasta nyt 38-vuotiaana tajunnut, että kutakuinkin jokaisessa suhteessa on ollut jonkinlaista väkivaltaa ja alistamista. Erosin kolme vuotta sitten miehestä, jonka kanssa väkivalta oli jatkuvaa. Olin jo niin aivopesty, etten varmaan olisi lähtenyt ellei mies olisi pettänyt kaiken murjomisen päälle.
Vasta hänen myötä aloin miettimään kaikkea muuta. Ensimmäinen ihastus kuristi. Ensimmäinen oikea poikaystävä tykkäs tunkeutua millon mihinkin aukkoon nukkuessani. Toinen vaikuttaa ihan unelmien prinssiltä kun hän koitti haukkumisen lisäksi kuristaa vaan 5 kertaa. Seuraava oli katoileva nisti, kävi päälle vaan kaks kertaa. Ja sit tulikin tää alkuun unelmien prinssi jonka kanssa kaikki meni niin narsistisen kaavamaisesti.
Ja vasta nyt sitä tajuaa, että mahdollisesti väkivaltainen isosisko ja fyysinen kuritus on johtanut siihen, että tuo kaikki on vaan normaalia elämää mulle enkä ole osannut kyseenalaistaa. Ainahan niille on joku selitys ja ymmärrys.
Koita tässä nyt sit vielä uskoa ihmisiin. Kyllä joo kaduttaa mutta en mä tiedä mitä mä olisin voinut toisin tehdä näillä eväillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli juuri tuo olo kun erosin edellisestä, 7 vuoden parisuhteestani. Suhde loppui kun toinen osapuoli varmaan ensisijaisesti myönsi lopulta itselleen että hänelle lapseni olivat este. Kaikki ne vuodet oli yrittänyt vakuuttaa (taas kai lähinnä ensisijaisesti itselleen mutta samalla myös minulle) että eivät tietenkään ole. Tuon suhteen päätyttyä mulla oli nimenomaan tuo olo. Että meni vuodet hukkaan. Mutta kun joku aika suhteen päättymisen jälkeen kohtasinkin Suuren Rakkauden, niin pakko sanoa näin jälkikäteen että kaikki meni juuri kuten sen piti mennäkin. Kaikki mitä elämässäni oli tapahtunut oli tehnyt minusta juuri sen joka olin silloin, ja kaikki mitä Suuren Rakkauteni elämässä oli tapahtunut oli tehnyt hänestä juuri sen mitä hän oli silloin. Ja sellaisina me toisemme kohdattiin, täydellisinä toisillemme juuri siinä hetkessä.
Menipä sentamentaaliseksi. Mutta näin ajattelen. Asioilla on tarkoituksensa, mutta ymmärrän tuon tunteen juuri tuossa hetkessä.
Joo, kaduttaa ehkä, mutta toisaalta ajattelen, että en osannut toimia silloin toisin. Nyt on voittajafiilis, kun osaa. Ja tunnistaa ne käännekohdat, joissa olisi pitänyt toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele että parisuhteet menee niin sairaiksi, kun nuorille naisille uskotellaan tarinaa ihanasta rakkaudesta kun miehille miesten maailmassa kasvatetaan siihen, että nainen on reikä ja äidin jatke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo :( 52 vuotta 232 vrk ja 3 tuntia, 18 min. mennyt hukkaan... ette sanoisi aivan vtuksi :) Jos olisi tään aavistanut niin jo nelisenkymmentä vuotta sitten olisin päässyt linnasta. Maineenikin olisi parempi.
Tämän perusteella jokainen nuori nainen on valinnut kumppanikseen hyvin kliseisen jänniksen.
Nuorilla naisille peiliin katsomisen paikka vaikka varsinainen syylinen onkin se mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menneisyyttä ei voi muuttaa ja mitä ei voi muuttaa, siihen ei kannata tuhlata energiaa. Nykyhetkessä voit muuttaa tulevaisuutesi, keskity siihen.