Lue keskustelun säännöt.
Väärään aikaan raskaana!
02.11.2011 |
Menimme naimisiin viime kesänä ja on meillä ollut suunnitelmissa lapset, vuoden tai parin päästä. Mutta nyt olen yllättäen raskaana - väärään aikaan! Olen tietenkin onnellinen, koska eihän siitä ole takeita että lapsia saa vaikka niitä haluaisi. Mutta samalla harmittaa miksi juuri nyt! Töissä jää tärkeä projekti kesken ja jos olen vuoden pois töistä se on tosi pitkä aika. Samalla on syyllinen olo että näin pääsi käymään. Onko muilla kokemuksia?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki niin kuin suunnittelee!Oiskos kannattanut käyttää ehkäisyä?:)
Aloitin just uudessa työpaikassa, kun tyttö ilmoitti tulostaan.
Ajattele positiivisesti. Teillä on kuitenkin ilmeisesti hyvä parisuhde ja muut puitteet kunnossa.
Lapsen tulo on kuitenkin aina ihana asia. Nauti raskaus ajasta, voit nostaa jalat ylös hyvällä omalla tunnolla. Ja mikä se oikea aika oikeastaan on? Kaikkeen sopeutuu.
Pöh! Yksi projekti ja yksi vuosi on aika lyhyt aika siihen verrattuna, että teitä potkaisi moinen onni. Voi olla ettet ensi vuonna olis tullut niin helposti raskaaksi. Nyt se projekti tuntuu tärkeältä ja varmasti tavallaan onkin, mutta kyllä sinä ehkä kuitenkin muistelet vaunulenkkejä ja ekoja hymyjä sitten kiikkustuolissa. Ja vauva ajan jälkeen taas kiinnsotavia työkuvioita.
mutta asioilla on tapana järjestyä.
Me taas olimme yrittäneet lasta jo monta vuotta ja melkein alistuneet siihen, että sellaista ei meille suoda, kun yllättäen viime keväänä tärppäsi. Mies on gradua vaille valmis, mutta siinä gradussa on vielä tekemistä ihan reippaasti, ja minulla töissä hyvä uraputki aluillaan, ensi vuoden alusta mahdollinen ylennys tiedossa ja useampi tiivis projekti kesken.
Keväällä olin vielä aivan paniikissa siitä miten nämä asiat saisi mahdollisimman hyvin sovitettua yhteen ja miten nopeasti oikein voisin äitiyslomalta palata töihin, miten miehen työasiat järjestyvät jne. Ja nimenomaan se miksi juuri nyt -ajatus vaivasi, vaikka lapsi oli äärettömän toivottu! Ymmärrän siis ehkä jotenkin ristiriitaiset ajatuksesi.
Jotenkin aika, hormonit tai ties mikä on tehnyt tehtävänsä ja nyt on kaikkien asioiden suhteen seesteisempi olo. Omalla kohdallani olen päätynyt siihen, että vaikka minulla on ikää jo melkein 40, ylennysmahdollisuuksia tulee myöhemminkin. Nyt yritän keskittyä tähän raskauteen ja vauvaan, ja työasioita mietin vasta sitten kun on sen aika. Projektini olen ehtinyt periyttää muille työntekijöille, ja mulla on ollut sillä lailla loistava tuuri, että tuleva äitiyslomansijaiseni sai aloittaa jo nyt marraskuun alusta niin että ehdin perehdyttää häntä tässä nämä pari viikkoa. Itseäni auttoi se, etät kävin kesällä muutaman kerran juttelemassa työpsykologin kanssa. Jos sinusta tuntuu kovin ristiriitaiselta (muutenkin kuin heti ensi järkytyksen jälkeen) suosittelen sinullekin sitä että käyt juttelemassa asiasta, se voi auttaa.
Onnea odotukseen ja tsemppiä asioiden selvittelyyn!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jotenkin tässä korostuu ihmisten yletön tarve suunnitella ja hallita elämäänsä aivan pilkun tarkasti. Yksi tai kaksikin vuotta sinne tänne ei ole paljoa mitään. Jos jokin projekti jää kesken niin uusia tulee tilalle, tai sitten ei ja tulee jotain muuta hyvää ja hienoa.
Pöh! Yksi vuosi ja yksi projekti. Kyllä ne tavallaan nyt tuntuu tärkeiltä ja tavallaan onkin, mutta kiikkustuolissa ehkä kuitenkin muistelet vaunulenkkejä ja ekoja hymyjä jne. Ja sitten parin vuoden päästä taas kivoja työkuvioita tulee! Onnea. Teitä on potkaissut onni ja oikeasti ei suuurta eroa jos kuitenkin olisitte parin vuoden päästä aikoneet yrittää. Tsemppiä, kaikki kyllä sujuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri kun kaikki on kondiksessa, raskaus alkaa yllättäen... Sen ajankohtaa ei voi oikein valita, silloin tärppää kun tärppää..
Ihan jopa väärään aikaan! Voitko kuvitella?