Lapsuuden alueelle muuttaminen
Onko kukaan muuttanut takaisin asuinalueelle missä on asunut lapsuudessaan? Miltä se on tuntunut aikuisena? Kun googlemapsista katson oman lapsuuden aikaista asuinaluetta ja kuvia siitä, valtaa minut vapauden ja turvallisuuden tunne. Olisikohan tämä vapauden tunne pysyvä, jos muuttaisin alueelle takaisin aikuisena vai tulisikohan aikuisuuden vastuut kuitenkin painamaan tämän tunteen kadoksiin? Oman lapsuuden alue toki muuttunut huomattavasti siitä mitä se on ollut ja vanha ala-aste myös kadonnut. Kokemuksia? Mietteitä? Ajatuksia?
Kommentit (3)
Omat sukulaiseni asuvat vielä samalla pienellä paikkakunnalla, jossa itsekin asuin lapsuudessa. Onhan se nostalgista käydä siellä kyläilemässä, ja varsinkin kesällä käyn kävelyllä lapsuudesta tutuissa paikoissa. Tuntuu, että aikuisuuden kiire ja huolet katoavat. Paljon siellä on kuitenkin myös muuttunut, palvelut ovat heikentyneet ja kylä ei ole enää niin eloisa kuin se oli joskus 30 vuotta sitten. Voisin kuvitella muuttavani joskus sinne, mutta eihän niitä lapsuuden aikoja tai vapauden tunnetta takaisin saa. Paljon hyviä muistoja siellä toki on, mutta aikuisen elämän rakentaminen sinne on kuitenkin sitten aika erillinen projekti.
No, asiaa pitää pohtia tarkoin.
Lapsuusmaisemiin on usein vahva tunneside, mutta usein paluu on pettymys, koska kaipuussa on ollut kyse kaipuusta lapsuusaikaan.
Ei ole enää lapsuuskotia, koululuokkaa, kaveripiiriä jne.
Kotipaikkakunta on voinut muuttua radikaalisti, siellä ei enää ole vanhoja ystäviä.
Olet myös itse muuttunut.
Itse muuutin kotipaikkakunnalleni, joska sain läheltä töitä ja täällä asuvat edelleen vanhempani ja sisarukseni.
Ehdottomasti kannattaa kokeilla. Tiedän pari ihmistä, jotka ovat ostaneet vanhemmiltaan oman lapsuuden kotinsa ja tunnen useamman ihmisen joka ei ole koskaan edes muuttanut pois lapsuuden asuinalueelta.