Onko kotiaresti "hyvä / sopiva" rangastus eskarilaiselle hölmöilyistä kodin ulkopuolella?

ja onko se aresti tehokas ja onko se oikeassa suhteessa tekoon nähden.

Minkälaisessa seurassa lapsi liikkuu? Vai yksinkö on hölmöillyt?

Jos jokin seura ei sovi, sitten vain rajaat sen pois. Eikä siihen mikään viikko-kaksi auta. Ensi kevääseen vaikkapa.

Osa tuonikäisistä tai hieman vanhemmista, on jo täysin tuuliajolla. Kukaan ei katso perään, ei ohjaa eikä neuvo. Jos lapsi on eksynyt sellaiseen porukkaan mukaan, on ongelmia tiedossa jatkossakin jos et pistä tuttavuutta tauolle.



Tuon ikäinen ei vielä itse osaa päättää millaiset kaverit ovat hyväksi ja millaiset eivät ole. Se on aikuisen tehtävä.

Määräsin kotiarestia, mutta en ole varma onko se tätänykyä enää "suositeltava" rangaistus.



Ajatuksena siis, että jos yhdessä sovitut asiat eivät pysy mielessä kodin ulkopuolella, niitä on sitten hyvä mietiskellä rauhassa ihan kotioloissa.

Itse huomasin kesän jälkeen saman ikäisen pojan kanssa, että elämä on rauhoittunut huomattavasti kun ollaan alettu olla kotosalla ja perheen kesken. Sen ainaisen kavereiden kanssa lamppaamisen sijasta. Meillä on paljon parempi ilmapiiri kotona, poika on rauhallisempi ja jotenkin levollisempi.



Kavereita voi silloin tällöin toki tavata, mutta vähemmän kuin aiemmin. Suosittelen lämpimästi!

Sitten tehdään yhdessä kaikkea hölmöä, kun ei aikuisia ole paikalla.

Onko lapsen kaverit kovin villejä? Olisiko rauhallisempaa seuraa mahdollista löytää jostain. Rauhallisempi kaveri saattaa monesti tasoittaa vähän energisempääkin kaveria.

Tilannetta pahentaa se, kun pojan pihakaverit on vanhempia ts. koulussa jo kaikki ja heillä on lupa mennä pitemmälle, kuin meidän eskarilainen. Kavereiden houkuttelemana livahtaa sitten välillä yli rajojensa. Ollaan pidetty kerran viikko kotiarestissa, se tehosi vähäksiaikaa, mutta taas on ruvennu unohumaan vanhempien totteleminen rajojen suhteen, nyt en ole sitten enää päästänyt sinä päivänä ulos, kun on karannut. Poika ymmärtää kyllä, miksi rajat on, mutta houkutus on liian suuri, kun kaveritkin menee kauemmaksi.

Olen miettinyt myös tuota, että rajottaisin kaveriseuraa, mutta sitten poika jäisi aivan yksin tässä pihassa, kun muut lapset onkin sitten reippaasi nuorempia