Lue keskustelun säännöt.
Miksi juhlapäivien on oltava täydellisiä?
09.11.2025 |
Olen niin kyllästynyt äidin- ja isänpäivään, sekä perheiden juhlapyhiin. Kaikki päättyy aina pettymykseen.
Omalle äidilleni ei ole koskaan riittänyt mikään muu kuin ITSEtehty brunssi, ITSEtehty kakku, kukkakimppu (tietynlainen) ja ITSEtehty kortti. Äiti aina hiki hatussa teki tämän kaiken isän syntymäpäivänä ja isänpäivänä ja kaikkien syntymäpäivänä ja uhriutui aina kuitenkin päivien päätteeksi siitä, että joutui TAAS tekemään kaiken.
Teininä jaksoin tätä pyörittää äidin sijasta (laitoin herätyksen aikaisin ja valmistelin kakun edellispäivänä), mutta aikuisemmaksi tultuani en enää jaksanut. Tänäkin isänpäivänä ehdotin ulkona syömistä. Ei kelvannut. Kakkua en enää osta, koska se on aina kuulemma pahaa. Toin suklaata ja kukkia, mutta kaikki päättyi tälläkin kertaa pettymykseen.
Halusin vain avautua.
Kommentit (9)
Äitien harteille jää usein kaikkien juhlapyhien valmistelu ja hoitaminen. Luulen, että katkeruus kumpuaa sieltä. Lisäksi monet ovat eläneet köyhemmän lapsuuden, jossa esim. ulkona syöminen on nähty paheksuttavana asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö nuo teemapäivät ole pikkulasten juttuja? Kun päiväkodista ja koulusta ei enää tule open kanssa askarreltuja kortteja, voi koko hössötyksen lopettaa. Äidin ja isän päivä on joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla täydellistä. Itse haluan, että on siivottu ja pöytä katettu kauniisti, haluan erottaa juhlan arjesta. Leivon juhlapäiviksi kakun, vaikken muuten ole mikään ahkera leipuri. Mitään lahjoja ei enää anneta, koska lapset ovat jo isoja. Onneksi aikuiset lapset tulevat silti käymään.
Tulin itse toiselta paikkakunnalta pitkän viikon jälkeen lapsuudenkotiin isänpäiväksi. Toin kukkia ja konvehteja.
Kukaan ei ollut kotona, ei oltu siivottu, ei ollut ruokaa kaapissa. Kun äiti tulee kotiin, käyttää kaiken energiansa riitelyyn, En ole ehtinyt leipoa täytekakkua ja minä sen aina teen! En ole ehtinyt tehdä ruokaa, minä sen aina teen! Jonka johdosta isä lähtee pikaruokalaan syömään, koska ei jaksa riitelyä.
Ehdotin ravintolaan menemistä. Se ei jostain syystä onnistunut, ainakaan koko perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nuo teemapäivät ole pikkulasten juttuja? Kun päiväkodista ja koulusta ei enää tule open kanssa askarreltuja kortteja, voi koko hössötyksen lopettaa. Äidin ja isän päivä on joka päivä.
Niinhän sitä luulisi. Silti odotukset ovat korkealla ja jos niihin ei ylletä, niin pettymys ja riita tulevat.
Uhritujille voi lähettää kortin. Ei tarvitse osallistua livenä martyyriteatteriin. Ehkä lahjakortti psykologille 😌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uhritujille voi lähettää kortin. Ei tarvitse osallistua livenä martyyriteatteriin. Ehkä lahjakortti psykologille 😌
Ensi kerralla lähetän varmaan vain kortin
-ap
Kyllä jokaisen aikuisen pitäisi kyetä itse päättämään, millaisena haluaa juhlapäivän viettää. Kenenkään ei tarvitse mennä mukaan mihinkään täydellisyyskilpailuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tietää etukäteen että toisella on jotain tiettyjä odotuksia ja samaan aikaa tietää, että itsellä on rajalliset voimavarat ja rajallinen into tehdä sitä kaikkea, niin se täytyy ajoissa kertoa toiselle. Ihan vain pettymysten välttämiseksi.
Ei tarvitse olla täydellistä. Itse haluan, että on siivottu ja pöytä katettu kauniisti, haluan erottaa juhlan arjesta. Leivon juhlapäiviksi kakun, vaikken muuten ole mikään ahkera leipuri. Mitään lahjoja ei enää anneta, koska lapset ovat jo isoja. Onneksi aikuiset lapset tulevat silti käymään.