Muita, joita ahdistaa?
Piti ottaa Opamoxia. Se onneksi auttaa vähän. Yritän käyttää sitä niin harvoin kuin mahdollista, mutta välillä tuntuu, että miksi pitää antaa itsensä kärsiä? Jokainen päivä on tärkeä. En jaksa kuluttaa sitä ahdistuksen kourissa. Terapiasta ei kauheasti ollut apua, saattoi jopa pahentaa asiaa kun terapeutti keksi traumoja vähän kaikesta lapsuudessa kokemastani.
Kommentit (32)
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
On sitäkin kokeiltu, mutta ei se aina yksin auta. Ja aina ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa. Ap
Minua ahdisti pitkään, ehkä vuosikymmeniä, muttei ahdista enää. Ikä auttoi. Kävin kyllä terapiankin ja tein ihmissuhdemuutoksia. Oma kokemus että ahdistuneisuus ei ole loppuelämän kohtalo. Vaatii kyllä sitä että siedät sitä ahdistusta, vaikka se voi lamauttaa pahastikin toimintakykyä. Tein ihan nuorena jo sellaisen valinnan etten ala popsia ahdistuslääkkeitä, alkoholia on kyllä mennyt vuosien mittaan mutta senkin olen pitänyt jotenkin kurissa.
Toivotan vaan tsemppiä. Tuokin voi jo vähän auttaa että jaat tuntemuksesi netissä. Kaikkia ahdistaa joskus, mutta ohimenevästi. Nuorena elämän epävarmuutta on raskaampi kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
On sitäkin kokeiltu, mutta ei se aina yksin auta. Ja aina ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa. Ap
Onpas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
On sitäkin kokeiltu, mutta ei se aina yksin auta. Ja aina ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa. Ap
Onpas.
No ei ole, jos on joku rasitusvamma tai on kipeä tai ei ole mahdollista mennä lenkille kun ulkona sataa kaatamalla tai on lunta, jäätä ja pakkasta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri yritti tunkea minulle SSRI-lääkkeitä ovista ja ikkunoista, selitti silmät kiiluen miten niillä on saatu aivan USKOMATTOMIA tuloksia. Joo, olen kokeillut; paino nousi pysyvästi eikä ollut apua ahdistukseen. Ap
Oli muuten tällainen nuori naislääkäri, joka uskoo Käypä hoitoon kuin kiihkouskovainen Raamattuun. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
Mä saan joskus paniikki- ja dissosiaatiokohtauksia kun syke nousee. Psykiatrinen hoitaja sanoi, että älä koita itse puskea niitä kohtauksia päälle vaan vältä rankkaa liikuntaa jos se provosoi kohtauksia. Se on kait nykyään ohjeena yleisestikin.
Ainoa mikä ahdistaa on tuleva sota. Tulen kuolemaan siinä, kiitos dronien, ja pelon aiheena on kivun välttäminen mikä ei tule toteutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdisti pitkään, ehkä vuosikymmeniä, muttei ahdista enää. Ikä auttoi. Kävin kyllä terapiankin ja tein ihmissuhdemuutoksia. Oma kokemus että ahdistuneisuus ei ole loppuelämän kohtalo. Vaatii kyllä sitä että siedät sitä ahdistusta, vaikka se voi lamauttaa pahastikin toimintakykyä. Tein ihan nuorena jo sellaisen valinnan etten ala popsia ahdistuslääkkeitä, alkoholia on kyllä mennyt vuosien mittaan mutta senkin olen pitänyt jotenkin kurissa.
Toivotan vaan tsemppiä. Tuokin voi jo vähän auttaa että jaat tuntemuksesi netissä. Kaikkia ahdistaa joskus, mutta ohimenevästi. Nuorena elämän epävarmuutta on raskaampi kestää.
Huojentavaa kuulla.
Ehkä minullakin ajan myötä...
Ja tuo terapeutti. Oikeasti miettikää terapian antajat, miten paljon kannattaa suurennella ihmisten kokemuksia. Ikävät kokemukset kuuluvat elämään siinä kuin positiivisetkin; ei ole olemassa mitään täydellistä lapsuutta josta tulee täydellisiä ihmisiä. Se on utopiaa, ei sellaista ole olemassa kenelläkään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
Paljonko sitä pitää harrastaa? Askelmittari näyttää keskiarvona 21.000 askelta päivässä. Silti meinasin tappaa itseni, kunnes sain Opamoxia.
Liikuntaa päivittäin loppuelämän ajan ja sokerin syönnin rajaaminen max 1krt/vko. Kaikki päihteet pois.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri yritti tunkea minulle SSRI-lääkkeitä ovista ja ikkunoista, selitti silmät kiiluen miten niillä on saatu aivan USKOMATTOMIA tuloksia. Joo, olen kokeillut; paino nousi pysyvästi eikä ollut apua ahdistukseen. Ap
Eri lääkkeet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Mikäkin kokeilin unettomuuteen viittä eri lääkettä, kunnes apu löytyi, eikä toleranssi kasva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen auttaa liikunta, sellainen jossa syke nousee ja hengästyt.
On sitäkin kokeiltu, mutta ei se aina yksin auta. Ja aina ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa. Ap
Onpas.
No ei ole, jos on joku rasitusvamma tai on kipeä tai ei ole mahdollista mennä lenkille kun ulkona sataa kaatamalla tai on lunta, jäätä ja pakkasta. Ap
Kipeänä ei tietenkään treenata. Mutta ulkoilu on pukeutumiskysymys. Ihmiset kiipeävät Mount Everestillekin niin lumi, pakkanen jne on harvoin este lähteä ulos pienelle lenkille, asummehan täällä POHJOLASSA. Se tunne kun voittaa itsensä <3 Joka kerta helpompi mennä lenkille sitten.
Olen niin kypsä siihen trauma, trauma, trauma -hokemiseen että menee usko terapiaan. Kai sitä jotkut osaavat antaa oikealla tavalla. Ärsyttää että edes menin sille terapeutille, mutta valinnanvaraa ei silloin ollut, kun terapeutin löytäminen oli kiven alla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mikä ahdistaa on tuleva sota. Tulen kuolemaan siinä, kiitos dronien, ja pelon aiheena on kivun välttäminen mikä ei tule toteutumaan.
Pääset bunkkeriin ja ulkomaille.
Mitä on ahdistus? Kärsitkö? Tiedätkö mistä se johtuu omalla kohdallasi vai onko ihan epämääräistä? Ahdistukset ovat ulkonaista tai sisäistä laatua. Tosin tarkkaa rajaa ei voida vetää koska ulkonaiset seikat aiheuttavat usein myös vastaavan sisäisen tilan. Ulkonaisia synnyttävät esim luonnonmullistukset, sodat, nälänhätä, sairaudet, kuolemantapaukset ym hätätilat. Sisäistä tuovat mukanaan monenlaiset pelot, pettymykset, kärsimykset, epäilykset, ristiriidat, sielulliset sairaudet ja syyllisyydentunne. 'Syyllisyys' on ihmisen ankarin ahdistus sillä hän ei missään ole niin kokonaan avuton, niin vailla puolusteluja kuin 'syyllisyydessään'. Ihminen on kaikupohjana Jumalan puheelle ja ahdistus on ihmisen ensimmäinen vastaus siihen. On sanottu että ihminen sekä jumalattomana, heränneenä että uskovana on aina jossain määrin hädässä, mutta ahdistukset ja varsinkin ankarin ahdistus, syyllisyys, ovat Jumalan sanansaattajia. Ne eivät tahdo viedä poispäin Jumalasta vaan Häntä kohti. LUE ITSE LISÄÄ: Raamatun sanakirja, sivu 30, Aapeli Saarisalo. Palsta täynnä muka mt-ongelmaisia ja kenelläkään ei sitten muka mitään ahdistusta ja minä olen ainoa joka on ahdistusten vallassa ja kaikenlaiset asiat aiheuttavat tätä ahdistusta. Tämä koko aika jota elämme aiheuttaa hirveää ahdistusta mutta sen lisäksi omassa elämässä olevat 'asiat'. Syötkö jotain lääkkeitä ahdistukseesi? Mitä? Auttaako? Vai käytätkö alkoa ahdistukseesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri yritti tunkea minulle SSRI-lääkkeitä ovista ja ikkunoista, selitti silmät kiiluen miten niillä on saatu aivan USKOMATTOMIA tuloksia. Joo, olen kokeillut; paino nousi pysyvästi eikä ollut apua ahdistukseen. Ap
Eri lääkkeet vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Mikäkin kokeilin unettomuuteen viittä eri lääkettä, kunnes apu löytyi, eikä toleranssi kasva.
Onko kyseessä joku masennuslääke vai mikä? Bentsot ainakin tuntuvat olevan pannassa lääkäreillä nykyään. Ap
Lääkäri yritti tunkea minulle SSRI-lääkkeitä ovista ja ikkunoista, selitti silmät kiiluen miten niillä on saatu aivan USKOMATTOMIA tuloksia. Joo, olen kokeillut; paino nousi pysyvästi eikä ollut apua ahdistukseen. Ap