Lue keskustelun säännöt.
Olen vasta nelikymppinen ja jo aivan väsähtänyt elämään. Onko kuinka yleistä?
Kommentit (28)
Masennusta, eli etsi netistä kuinka moni masentuu elämänsä aikana, niin tiedät miten yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko jokin erityinen syy? Kyllästynyt työhön tai jauhaako elämä liikaa paikallaan tms ?
Minä en ainakaan jaksaisi enää mitään. Elämä on pelkkää raatamista, ja viikot vaan vilisee silmissä. N42
Oon ollut jo 10 v eli 30+ ikäisestä lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin myös nelivitosena, sitten otin avioeron, ja aloin käymään kaksi kertaa vuodessa Thaimaassa seksilomalla, elämä voitti ja masennus katosi. Nyt tosi virkeä viisvitonen. Taas pian lähdössä Thaimaahan kuudeksi viikoksi pimeyttä ja kylmyyttä pakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset itkevät ja kipuilevat läpi elämänsä. Etenkin ennen vaihdevuosia, joten olisit harvinainen poikkeus, jos et olisi väsähtänyt elämääsi.
Ruuhkavuodet ovat rankat, on lapset, mies, koti, työt. Silloin usein tuntuu että oma itse jää paitsioon vuosiksi. Muistan miten väsynyt itse olin taloraksaprojektien ja 4 lapsen (nuorin vasta vauva) kanssa.
Tuo on vain vaihe.
Kun täytin 50v olin elämäni vedossa ja kaikki tuntui taas upealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset itkevät ja kipuilevat läpi elämänsä. Etenkin ennen vaihdevuosia, joten olisit harvinainen poikkeus, jos et olisi väsähtänyt elämääsi.
Missä luki, että aloittaja on nainen?
Onko paha jos jo kolmikymppisenä on väsähtänyt elämään....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pimeys masentaa. Onneksi itse tein lapset nuorena, ruuhkavuodet jaksoi hyvin. Nyt 40v ja toinen lapsi jo omillaan. Pari vuotta vielä niin olen "vapaa" .
Hauskaa että joka toinen täällä olettaa, että kyse on vain rankasta lapsiperhearjesta. Ei kaikilla nelikymppisillä edes ole mitään lapsia, joista rasittua.
Minä taas koen, että neljäkymppisenä alan vasta päästä vauhtiin...
Vierailija kirjoitti:
Minä taas koen, että neljäkymppisenä alan vasta päästä vauhtiin...
Sama.
Se on tuossa vaiheessa yleistä, mutta useimmilta menee ohi. Tutkitusti ihminen on keskimäärin onnettomin ikävuosien 40-50 välillä, kunnes sitten onnellisuus lähtee nousuun, saavuttaen nuoruuden tason kuusikymppisenä ja siitä vielä ylikin.
Itse olen nyt 51, ja taas elämäniloinen, mutta jossain 44 v olin olevinani niin vanha ja kaiken nähnyt että joutaisi täältä jo poiskin kuolemaan. Se oli vaan semmoinen keski-iän kriisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset itkevät ja kipuilevat läpi elämänsä. Etenkin ennen vaihdevuosia, joten olisit harvinainen poikkeus, jos et olisi väsähtänyt elämääsi.
Missä luki, että aloittaja on nainen?
Voisin lyödä vetoa asiasta. Uskaltaisitko sinä?
Tuskin kovin yleistä, mutta ei harvinaistakaan