Suomessa on 19 sairaanhoitajaa tuhatta asukasta kohden
EU:n keskiarvo on 8.5 hoitajaa tuhatta asukasta kohden. Miten ihmeessä ero voi olla noin valtava ? Onko suomalaisen hoitajan työn tuottavuus umpisurkealla tasolla ?
Kommentit (30)
Pian ei ole ja hoidat itse läheisesi. Onnea.
Ihan töissä olevaa hoitajaa,vai onko tohon laskettu muissa töissä olevat,työttömät, maahan muuttajat jotka ei vielä töitä ole saaneet? Voihan se joku olla työtön,selkä meni mut sairaseläkkeelle ei pääse,niin seisoo kortistossa.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun ero tilastoissa on noin iso niin kyse on yleensä siitä miten asiat tilastoidaan. Luultavimmin EU-tasolla hoitajaksi ei useimmiten tilastoida sellaisia työntekijöitä joita Suomessa tilastoidaan. Ero voi tulle esim. vanhustenhoidossa olevasta henkilökunnasta.
Jotain tuollaista epäilen itsekin. Olisi vaan mukava kuulla selitys erolle ihmiseltä joka tietää mistä on kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Pian ei ole ja hoidat itse läheisesi. Onnea.
Ei mulla ole elossa olevia läheisiä. Omaishoitajana kyllä toimin aikoinaan vuosikaudet.
Vierailija kirjoitti:
Ihan töissä olevaa hoitajaa,vai onko tohon laskettu muissa töissä olevat,työttömät, maahan muuttajat jotka ei vielä töitä ole saaneet? Voihan se joku olla työtön,selkä meni mut sairaseläkkeelle ei pääse,niin seisoo kortistossa.
En minä tiedä. OECDn tilastoista tuon bongasin.
AP
Muissa maissa omaiset hoitaa vanhukset itse kotona. Otetaan sama tänne tai sitähän ajetaan jo hallituksen toimesta. Goodbye naisten työpaikat, urat ja eläkkeet, miehet ei jää kotiin vanhuksia hoitamaan.
Aika odotettua. Meillä on erittäin raskas julkinen terveydenhoito-organisaatio, joka ei päästä ketään hoidettavaksi ja lisäksi ykityisen puolen henkilöstö joka hoitaa työssäkäyvät ja maksukykyiset.
Hurja on ero jos luvut pitävät paikkaansa. Joku noheva toimittaja voisi tarttua aiheeseen ja selvittää miksi luvut näyttävät tuollaisilta.
Hoitajamitoitukseen lasketaan vain välittömään hoito- ja hoivatyöhön osallistuvat työntekijät. Tämä tarkoittaa niitä, jotka ovat suoraan tekemisissä asiakkaan kanssa ja osallistuvat hänen hoitoonsa. Välilliseen työhön, kuten siivoukseen ja ruoanlaittoon, ei lasketa mukaan.
Välittömään hoitotyöhön kuuluvat työntekijät :
Sairaan- ja terveydenhoitajat
Lähi- ja perushoitajat
Geronomit
Fysio- ja toimintaterapeutit
Hoiva-avustajat
Muut vastaavat ammattilaiset, kuten sosiaalialan ohjaajat, sosionomit ja viriketoiminnan ohjaajat, jotka osallistuvat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon
Myös toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt lasketaan mukaan, mikäli he osallistuvat välittömään asiakastyöhön
Välilliseen työhön kuuluvat tehtävät :
Siivous
Ruoanlaitto, lämmitys ja tiskaus
Pyykkihuolto
Tällaisiin tehtäviin täytyy olla erillistä henkilökuntaa
Sitten tulee mutta, esim. meidän hoivakodissa ei ole siistijää iltaisin eikä viikonloppuisin, pyykit hoitaa hoitohenkilökunta, samoin myös iltapalan tekemisen, ruoanjakelun ja tiskauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun ero tilastoissa on noin iso niin kyse on yleensä siitä miten asiat tilastoidaan. Luultavimmin EU-tasolla hoitajaksi ei useimmiten tilastoida sellaisia työntekijöitä joita Suomessa tilastoidaan. Ero voi tulle esim. vanhustenhoidossa olevasta henkilökunnasta.
Jotain tuollaista epäilen itsekin. Olisi vaan mukava kuulla selitys erolle ihmiseltä joka tietää mistä on kysymys.
Ainakin Suomessa hoidetaan vanhuksia tosi paljon kotona niin että kotihoito käy useita kertoja päivässä. Voi olla että muissa maissa ei ole niin laajasti sellaista systeemia ja vaikka on niin heitä ei lasketa hoitajiksi ja Suomessa lasketaan. Tuo on yksi mahdollisuus joka tuli mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Muissa maissa omaiset hoitaa vanhukset itse kotona. Otetaan sama tänne tai sitähän ajetaan jo hallituksen toimesta. Goodbye naisten työpaikat, urat ja eläkkeet, miehet ei jää kotiin vanhuksia hoitamaan.
Tuo voisi olla yksi mahdollinen selitys
AP
Voisiko olla että erilaisia avustavia töitä tekevät lähihoitajat ja perushoitajat lasketaan meillä kaikki hoitajiksi mutta muissa maissa he ovat jollain sellaisella nimikkeellä jota ei lasketa?
Lääkäreitä Suomessa on kuitenkin vähemmän per tuhat kansalaista kuin EU-alueella keskimäärin. Mistä sitten johtuneekin
Suomessa työttömyyttä on hoidettu kouluttamalla väestöä. Idea on ollut piilottaa työttömyyttä ja uskoa koulutuksen kaikkivoipaisuuteen työllistämisen suhteen. Tässäkin asiassa ollaan tultu siihen pisteeseen, ettei touhu ole enää perusteltua. Puolella suomalaista alkaa olla korkeakoulututkinnot ja työttömyys kasvaa silti. Nyt koulutetaan muiden maiden ihmisiä suomalaisten veronmaksajien varoilla ja uskotaan että kehitysmaalaisia kouluttamalla Suomen työllisyysaste saadaan nousuun. Ei toimi tämäkään.
Vierailija kirjoitti:
Hurja on ero jos luvut pitävät paikkaansa. Joku noheva toimittaja voisi tarttua aiheeseen ja selvittää miksi luvut näyttävät tuollaisilta.
Ehkä hieman liian sensitiivinen asia selvitettäväksi, varsinkin kun hoitajat vinkuvat kiirettä sekä pientä palkkaansa eikä silti kukaan enää pääse hoidettavaksi.
10 on heitä työttömänä tai muissa töissä.
Hoitajaliitto ajoi voimakkaasti hoitajia lääkärin työhön. Sen seurauksena terkkarissa istuu hoitsuja joiden päätyö on estää hoitoonpääsy. Koko "hoitoketju" on valjastettu tähän tarkoitukseen eli ettei ketään päästetä sisään häiritsemään hoitajien helppoa päivää. Ennenhän ne joutui jotain tekemäänkin, nyt vastailevat kyselijoille ei-oo aikoja. Tämä sitten muka säästää rahaa kun on tuplasti enemmän porukkaa estämässä saamasta hoitoa. Siihen mihin ennen meni vartti, vie nyt kolme varttia kun pitää joka oven takana istua jonkun hoitajan luona tentattavana ettei sinua nyt kai mikään vaivaa, jos siis sisälle asti on päässyt.
Aina kun ero tilastoissa on noin iso niin kyse on yleensä siitä miten asiat tilastoidaan. Luultavimmin EU-tasolla hoitajaksi ei useimmiten tilastoida sellaisia työntekijöitä joita Suomessa tilastoidaan. Ero voi tulle esim. vanhustenhoidossa olevasta henkilökunnasta.