Kannattaako samaan aikaan alkaa liikkua ja korjata syömisiä?
Mietin tässä, että jos on nyt alan käymään vaikka salilla tai lenkillä, tukeeko se minun laihdutustani, vai altistaako se sille että epäonnistun? Fyysisesti tietysti tukee, mutta jaksanko ylläpitää niin isoa muutosta pidempään, vai väsynkö ja luovutan? Vai kannattaako minun ensin keskittyä vain ruokavalioon ja vasta myöhemmin liikuntaan?
Kommentit (16)
Älä tee mitään isoja muutoksia. Vähennä ruokailua yhden aterian verran ja korvaa se vaikkapa lämpimillä yrttihauteilla ja suolalla, ja lisää päiväohjelmaan kävelylenkki. Sitten toinen pieni muutos kun olet tottunut tähän.
Itse sanoisin, että pieni askel kerrallaan on paras lähestymistapa. Jos terveellinen syöminen on lähtökohtaisesti hankalaa, niin äkillinen liikunnan lisääminen voi lisätä samalla nälkää ja johtaa ns. huonoihin valintoihin. Itse parantelisin ensin rauhassa ja hiljalleen ruokavaliota (ensisijaisesti lisäämällä terveellisiä asioita, kuten kasviksia) ja jossakin vaiheessa aloittaisin liikunnan lisäämisen hiljalleen. Aluksi vaikka lyhyitä kävelylenkkejä ja venyttelyä. Tsemppiä elämänmuutokseen!
Ennen lenkkiä ja salia tarvitset kuntopohjaa. On muuten liian rankkaa.
Aloita vaikka sauvakävelyllä mäkisessä maastossa ennen lenkkiä ja saliharhoittelua. Vasta kun tämä sujuu, niin on aika siirtyä kovempiin harjoitteisiin.
Tottakai sitä voi väsyttää itsensä ja liikkuminen lopahtaa, mutta itse olen ajatellut asian niin, että kyllä jokainen liikuttu minuutti on hyvä minuutti ja päivittäin liikun sen verran minkä liikun. Jos keho tarvitsee lepoa, lepään ja seuraavalla viikolla jatketaan. Itse olen sitä ihmistyyppiä, joka oikeasti tarvitsee liikuntaa painonpudotuksen tueksi. En hikoile enkä sporttaa, liikun luonnossa, teen pilatesta ja uin. Kerta tai kaksi ei tee mitään, mutta viikossa on mahdollista kuluttaa liikunnalla jo kilon verran kaloreita. Keskimäärin tuhat kaloria päivässä on vaan aika paljon liikettä.
Itse olen tänä vuonna laihtunut melkein 5kg(tiedän ettei iso määrä, mutta oikea suunta) sillä että olen korjannut iltapalan terveellisemmäksi. Muita muutoksia en ole elämään tehnyt. Nyt alotin käymään kerran viikossa salilla eli etenen pienin askelin ja tavoite on vielä 15kg tiputella pikkuhiljaa pois. Ihan ensimmäinen tavoite minulla oli pysäyttää painonnousu ja siihen auttoi ihan pelkkä et aloin juomaan vettä tarpeeksi, keräsin 20kg aika nopeastikkin kun oli terveysongelmia/sitä kautta mieliala alhaalla yms.
Kuulin juuri viikonloppuna yhdessä podcastissa mielenkiintoisesta tutkimuksesta tästä aiheesta. Siinä todettiin, että jos ensin korjataan ruokavalio ja ajatellaan, että liikunta lisätään myöhäisemmässä vaiheessa, päädytään keskimäärin huonompiin tuloksiin. Jos ruokavaliomuutokset ovat jo hankalia ja vaikka puolen vuoden päästä olisi tarkoitus lisätä liikuntaa, ruokavalionsa kanssa kärvistelevät ihmiset kokevat liikunnan lisäämisen siinä tilanteessa ylivoimaiseksi.
Parempiin tuloksiin päästiin, kun ruokavaliomuutokset ja liikunnan aloittaminen tehtiin samaan aikaan, mutta hyvin kevyellä aloituksella. Keskimäärin ihmiset ovat kaikkein motivoituneimpia projektin alussa ja silloin muutosten tekeminen on helpompaa. Parantuva kunto lisää myös huomattavasti jaksamista ja yleensä motivaatiotakin ja auttaa puskemaan läpi vaikeammista hetkistä.
Yksilöllinen vaihtelu on varmasti suurta, mutta vaikuttaisi siltä, että ruokavalion muuttaminen ensin ja liikunnan lisääminen myöhemmin ei ole ainakaan ainut oikea ratkaisu, vaikka voikin olla joissain tilanteissa ihan toimiva toimintamalli.
Toisille sopii aloittaa pienin askelin, ja tottakai peruskunto ja lähtötilanne vaikuttaa myös, mutta toisille on parempi saada kunnollinen alkuspurtti ja tasailla sitten tuloksien mukaan liikuntaa. Itse aloitin tiheällä lenkkeilyllä ja reippaalla uinnilla ja kehonpainojumpalla liikunnan n.6-10 tuntia viikossa ja söin tosi vähäkalorisesti mutta kuitenkin aina kylässä otin pullaa ja viinilasin ja töissä palaveripiirakan, eli mistään ei oo tarvinnut varsinaisesti kieltäytyä.
Paino tippui 2 kuukauden aikana 9 kiloa, pidin viikon syysloman, en liikkunut kun ihan vähän ja söin miten sattuu, siinä palasi heti pari kiloa. Mutta oli menoja ei vaan huvittanut ja jalat alko tuntua jo rasittuneelta yhtäkkisestä liikkeestä (kävelin alkulaihdutuksen tosi paljon ja pitkiä matkoja, keskimäärin ehkä 15000 askelta päivässä).
Ei oo maailmanloppua tauko ja paino osaksi varmasti turvotusta. Siinä sai keho ja pää hyvän lepotauon ja nyt taas palailen projektin pariin. Tarkoitus olisi tiputtaa vielä 8 kiloa ennen vuodenvaihdetta ja sitten kevät keskittyä kiinteytymään ja ehkä kasvattamaan vähän lihaskuntoa. Ajattelin tammikuussa käydä InBody-mittauksessa niin näkee vähän kuinka syömisen lisääminen ja liikunnan muuttaminen enemmän voimaharjoittelun suuntaan muokkaa kehoa.
Suosittelen harrastamaan mieleistä liikuntaa just niin paljon kun jaksat murehtimatta, oli se sitten paljon tai vähän. 5
Heti liikkumaan. Jos on valittava, kumpi ensin, niin ensin liikkumaan. Sitten ruokavaliomuutos pikkuhiljaa askel kerrallaan. Jos on ollut aikaa lihoa, on myös aikaa laihtua.
Liikunta on tärkeää, että aineenvaihdunta lähtee kunnolla käyntiin ja pysyy käynnissä.
Liikunnalla ei laihdu. Voit vaikka katsoa älykellosta miten vähän liikunta kuluttaa kaloreita. Yksi kilo läskiä vastaa 7000 kaloria. On helpompaa pudottaa painoa vähentämällä esimerkiksi 500 kaloria päivässä, jolloin laihtuu puoli kiloa viikossa.
Jos harrastat lihasmassaa kasvattavaa liikuntaa, se auttaa jonkin verran koska suurempi lihasmäärä kuluttaa energiaa enemmän.
Liikunta on aina hyvästä kuitenkin!
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tänä vuonna laihtunut melkein 5kg(tiedän ettei iso määrä, mutta oikea suunta) sillä että olen korjannut iltapalan terveellisemmäksi. Muita muutoksia en ole elämään tehnyt. Nyt alotin käymään kerran viikossa salilla eli etenen pienin askelin ja tavoite on vielä 15kg tiputella pikkuhiljaa pois. Ihan ensimmäinen tavoite minulla oli pysäyttää painonnousu ja siihen auttoi ihan pelkkä et aloin juomaan vettä tarpeeksi, keräsin 20kg aika nopeastikkin kun oli terveysongelmia/sitä kautta mieliala alhaalla yms.
Huom. Jos treenaat salilla eli korkeilla painoilla, painosi ei tule putoamaan vaan ainoastaan kehonkoostumuksesi muuttuu rasva-ylipainosta lihas-ylipainoon. Ainoa tapa pudottaa painoaan on laihduttaa.
Suomessa jostain syystä ihannoitaan ylipainoa, kun se ylipaino koostuu lihaksista. Tässä ei ole mitään sen hienompaa kuin rasvaylipainossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Liikunnalla ei laihdu. Voit vaikka katsoa älykellosta miten vähän liikunta kuluttaa kaloreita. Yksi kilo läskiä vastaa 7000 kaloria. On helpompaa pudottaa painoa vähentämällä esimerkiksi 500 kaloria päivässä, jolloin laihtuu puoli kiloa viikossa.
Jos harrastat lihasmassaa kasvattavaa liikuntaa, se auttaa jonkin verran koska suurempi lihasmäärä kuluttaa energiaa enemmän.
Liikunta on aina hyvästä kuitenkin!
Kyllä laihtuu liikunnalla. Kilo läskiä on 7000 kaloria, jaettuna viikolle se on 1000 kaloria päivässä, ja jos lenkkeilet pari tuntia, uit tunnin ja teet lihaskuntoa päälle, kyllä se yli 70kg painavalla ihmisellä kuluttaa tuon, oon laskenut ja tehnyt. Vaatii vaan siis tosi paljon liikuntaa, pitkää lenkkiä ja muuta aerobista ja sitä voimaharjottelua ja jumppaa ja aktiivista elämäntapaa.
Olen miettinyt samaa diagnosoimattoman syömishäiriön kanssa... Varmaan ensin pitäisi syödä, ettei syömättä liikkuessa tuuperru...
Ei ole pelkoa, että treenaisin liian isoilla painoilla. Pohjakunto on täysi 0 tuon sairastumisen takia ja pelkkä kuntopyörän polkeminen 10min saa tuntumaan, että taju lähtee. Lähinnä tarkoitus, että pikkuhiljaa saisi jonkinlaista peruskuntoa ylle niin olisi kiva. Käyn myös rauhallisilla kävelyillä, kiirettä ei ole mihinkään. Tällä hetkellä toteunut on veden juonti, iltasyömisen terveellisyys ja nyt lisätään liikuntaa. Sitten kun olo taas tasoittuu alan miettimään muita syömisiä tarkemmin. Terveisin se joka on tiputtanut sen 5kg.
Korjaamalla syömisiä laihdut, liikunnalla voi sitten saada siihen kylkeen hyvää oloa. Et millään pysty kylmiltään liikkumaan niin paljon, että se kompensoisi mahdollisen väärin- tai liikasyömisen.
Ei sitä kukaan muu pysty sanomaan, koska ei me tiedetä sinun voimavarojasi. Jotkut jaksaa isojakin muutoksia yhtä aikaa, toiset ei. Riippuu muusta elämäntilanteesta, persoonallisuudesta jne.