Piditkö oman sukunimen kun menit naimisiin?

Pidin. Miksi vaihtaisin oman nimeni?

Vierailija kirjoitti:

Pidin. Miksi vaihtaisin oman nimeni?

Sama, ei käynyt mielessäkään vaihtaa.

Samoin.  Lapset kastettiin isän sukunimelle  joista jo vanhin täysiikäinen muutti mun sukunimelle.

Vierailija kirjoitti:

Samoin.  Lapset kastettiin isän sukunimelle  joista jo vanhin täysiikäinen muutti mun sukunimelle.

Eihän kastamisella ja sukunimillä ole mitään tekoa keskenään

Pidin, mutta 50 vuotta sitten oli pakko ottaa miehen nimi, joten minulla on yhdistelmänimi.

Vierailija kirjoitti:

Samoin.  Lapset kastettiin isän sukunimelle  joista jo vanhin täysiikäinen muutti mun sukunimelle.

Lapsetkin ovat mun nimellä.

Tietenkin.

Ei ole puolisoa mutta jos joskus on niin otan varmaan kaksi osaisen sukunimen eli oman ja puolison.

En, otin vaimon sukunimen joka oli Virtanen kuten omanikin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole puolisoa mutta jos joskus on niin otan varmaan kaksi osaisen sukunimen eli oman ja puolison.

Miks?

Pidin, ja mies otti minun sukunimeni koska piti siitä enemmän kuin omastaan.

Menin ulkomailla naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa. Kätevintä oli ottaa hänen sukunimensä. 

 

Tottakai! Oma sukunimi lyhyt ja kaunis, miehen sukunimi ruma. Mies itsekin myönsi asian, ei kuitenkaan halunnut vaihtaa omaansa.

Pidin. Ehtinyt jo tottua omaan, ei syytä vaihdella.

Tietenkin, akka otti minun sukunimeni kuten kuuluikin.

Pidin omani, se oli minulle ihan itsestäänselvyys.

Otin miehen sukunimen. Minut on kastettu äidin sukunimelle. Äidin mennessä naimisiin minunkin nimi vaihdettiin isäpuolen sukunimeksi.

Pidin kyllä.

Make 55v.

Eka kerralla otin miehen nime kun niin piti toimia siihen aikaan, toki kerralla otin kaksois nimen, ensin tyttönimi-miehen nimi kun niin voi nykyään toimia. Sukunimilaki muuttui välillä.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin, akka otti minun sukunimeni kuten kuuluikin.

Miten sen akan sukunimen käy, jos te eroatte? Eihän hänen ole mikään pakko luopua siitä.