Matkailu avartaa, vai avartaako?

Olemme vaimoni kanssa keski-ikäinen pari ja olemme matkailleet lukuisia kertoja Välimeren maissa. Vaimoni sinne hinkuaa ja minä tietysti olen myöntynyt. Turhan usein näin pidättyvän luonteen omaavaa häiritsee se, kun paikalliset miehet viheltelee tai huutelee naiseni perään. Joskus huudan jotain rumaa vastaan ja vaimo moittii, että hyvää ne vain tarkoittaa ja minä olen turhan herkkänahkainen. Pienikin hetki baaritiskillä yksin, niin joku jo sivelee hänen käsivarttaan tai jopa reittään.

Viime talvena olimme vaihteeksi Thaimaassa ja rannalla ja ostoksilla vietetyn päivän jälkeen vielä baarissa rentoutumassa. Itse halusin jo hotellille, kun oli intiimit asiat mielessa ja vessassa käynnin aikana asettelin puolijäykän lahkeeseeni niin, että saisin vaimoni ymmärtämään yskän. Vaimo oli haluton vielä hotellille ja meni myös käymään tarpeillaan ja minä jäin seisomaan baaritiskille. Viereiseen pöytään saapui kolme naista ja yksi hymyili ja minä siihen vastasin. Nainen oli kohta vieressäni juttelemassa ja käsi alkoi hivellä reittäni. Lopun varmaan arvaattekin, vaimo tuli ja näki tilanteen, sai hirveät kilarit ja retuutti minua baarista kohti hotellia. Kaikkia matkailu ei kai sitten avarra.