Suomen kielen opettajat ja asiantuntijat, kertokaa yleisimpiä kielioppivirheitä!
Kommentit (83)
Sanotaan vaan, kun pitäisi sanoa vain. Vaan = sen sijaan, vain = ainoastaan.
Ketä, kun pitäisi sanoa kuka.
Keli, kun pitäisi sanoa sää. Keli tarkoittaa ajo-olosuhteita.
Aletaan tekemään, kun pitäisi sanoa joko aletaan tehdä tai ruvetaan tekemään.
Eipä niiden listaamiseen asiantuntijaa tarvita. Yleensä suomen kielen asiantuntijaa ei ihan hirveästi kiinnosta, millaisia oikeakielisyysvirheitä ihmiset tekevät vaikkapa somepostauksia kirjoittaessaan. Suomen kielen asiantuntijoita kiinnostavat yleensä hieman suuremmat linjat. Esim. mua entisenä kääntäjänä kiinnostaa nykykäännösten huono taso. Jokainen englantia osaava kuvittelee osaavansa kääntää, koska ymmärtää englanninkielistä tekstiä. Monesti myös jätetään kääntämättä, "koska kaikkihan nyt englantia osaavat". Minusta sekään ei ole hyvää kehitystä, että nuoret kuvittelevat osaavansa englantia melkein kuin omaa äidinkieltään, kuluttavat kaiken viihteen englanniksi ja silloin jää oma kieli oppimatta.
(Puhun nyt tässä vain englannin kielestä, koska sekin tuntuu olevan nykyajan trendi, että englanti on ainoa vieras kieli, jota halutaan oppia.)
Onko pilkunviilaaja kusipää yhdyssana?
Usein näkee ja kuulee sanottavan, että olen huolissaan, kun pitäisi sanoa, olen huolissani.
Näitä löytyy jopa romaaneissa kirjailijan jäljiltä.
Olen hyvin huolissani kielemme rapistumisesta.
Lienee on....(jopa Häkkänen käytti, kun ei osaa potentiaalia)
Kieliopillisesti menee varmaan oikein mutta yksi inhokki on se kun aikuiset ihmiset sanovat lapsien eikä lasten. Molemmat muodot on varmasti hyväksyttyjä mutta silti ärsyttää!
Sitten nämä pitkässä juoksussa, isossa kuvassa ja muut vastaavat.
Ei ole kielioppia mutta pointti, proggis, dinneri, äppi, tiimliideri ja muut keski-ikäisten "sivistyssanat".
Paljon maksaa kilo maksaa?
Kilo maksaa maksaa paljon.
Olisiko vaikeaa kirjoittaa kysymys kysymyksen muotoon?
Paljonko maksaa kilo maksaa?
Väärä sanajärjestys virkkeessä, jossa sivulause alkaa joka-sanalla. Huono esimerkki (epätodellinen siis), mutta ehkä antaa pointin:
"Naisella oli koira kassissa, joka on musta."
eli kumpi on musta, kassi vai koira? Kieliopin mukaan kassi, mutta tämän tyyppisiä näkee myös tilanteissa, joissa se musta koira oli kassissa.
Vierailija kirjoitti:
Lienee on....(jopa Häkkänen käytti, kun ei osaa potentiaalia)
Tai sitten sitä lienee-sanaa käytetään muutenkin potentiaalin muodostamiseen. "Lienee matkustaa" kun pitäisi sanoa "matkustanee".
Lienee siis on olla-verbin potentiaalimuoto.
Vierailija kirjoitti:
Onko pilkunviilaaja kusipää yhdyssana?
On mutta yhdyssanan jälk. pitää olla väli.
Hyvin tavallista on kuulla tai nähdä "tehkööt", kun kuitenkin kyse on yhdestä henkilöstä.
Eli "tehköön, mitä haluaa" on oikein.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan vaan, kun pitäisi sanoa vain. Vaan = sen sijaan, vain = ainoastaan.
Ketä, kun pitäisi sanoa kuka.
Keli, kun pitäisi sanoa sää. Keli tarkoittaa ajo-olosuhteita.
Aletaan tekemään, kun pitäisi sanoa joko aletaan tehdä tai ruvetaan tekemään.
Puhekieli on asia erikseen. "Tuu vaan" on ihan käypä ilmaisu.
Keli on yleistynyt tarkoittamaan myös säätä. Kieli elää.
Aletaan tekemään on virallistettu jo aikapäiviä sitten.
Eli huonoja esimerkkejä sinulla.
Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla. Ei edes virkkeen alussa. Edes toimittajista lähes kukaan ei tiedä tätä.
Englanti on eri kieli.
Vierailija kirjoitti:
Lienee on....(jopa Häkkänen käytti, kun ei osaa potentiaalia)
Potentiaali on muuten kätevä aikamuoto, jos ei ole oikein varma siitä mistä puhuu.
Sanotaan jauheliha, kun puhe on jauhenlihasta.
Sanotaan asiantuntija, vaikka se on asian tuntija.
Sanotaan Stadissa, vaikka se on Hesoissa.
Näitä saa lukea päivittäin tällä palstalla. On kyllä koulutuksen taso pudonnut surkealle tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen opettaja on yksi virhetyyppi.
Jos osoitat virheen, kerro aina oikea muoto. Kertoisitko nyt?
Pilkku- ja oikeinkirjoitusvirheet ovat varsin yleisiä.
Suomen kielen opettaja on yksi virhetyyppi.