Tehdäänkö peruskoulun läksyt nykyään vanhempien kanssa?

Ne läksyt tehdään itsenäisesti, mitkä osataan ja jos ei osaa jotain, vanhemmat auttavat. Eikö se ole aina mennyt näin?

Oppilaat jättävät läksyt tekemättä, jos huoltajat eivät vahdi niiden tekemistä.

Okei... Kun olin lapsi, aikuisilla oli tarpeeksi tekemistä normaalissa päivätyössään, kotitöissä ja ruoan laitossa. En osaa kuvitella että he olisivat lisäksi istuneet illat jotain lasten läksyjä tekemässä. 

Kyllä mä ainakin katson et ekaluokkalainen saa tehtyä, itse tietysti tekee. Vaikka osaa jo lukea, joskus pitää silti siinäkin vähän auttaa ja selittää tehtävänantoa. Toivon, että näin oppisi myös rutiinin. Kolmasluokkalaisen läksyjä ei enää valvota, mutta joskus kysyy apua. Itsekin muistan varsinkin yläasteella joskus kysyneeni apua esim. matikantehtäviin. Ja äiti luki aina mun kans kokeisiin, ihan yläasteellakin, se oli myös itselleni hyvä tapa oppia ja asiat jäi mieleen :D

T: 9,5 keskiarvolla pois peruskoulusta ja maisteri myöskin

Autan lähinnä silloin, kun lapsi ei ymmärrä tehtävänantoa. Kaksikielinen lapsi, jolla suomi ei ole se vahvempi kieli. Mutta en kyllä tee niitä tehtäviä hänen kanssaan. Autan vaan ymmärtämän miten ne kuuluu tehdä.

Miten opettajat saavat selville lapsen oppimisen tason, jos vanhemmat tekee ne läksyt?

Tottakai! Jos haluaa menestyä hyvin on kodin ja vanhempien rooli suuri koulunkäynnissä. Yhdessä tehdään ja jos huomataan että jokin asia on vaikeaa, sitä vielä kerrataan. Iskäx3

Jaa no mua vanhemmat auttoi läksyjen kanssa kyllä. 70-luvulla. Ja omia lapsia olen kyllä on vielä ihan yo-kirjoituksiinkin lukemiseen antanut "apua" (= sparrailtu jutellen ko aihetta, esim historia) jos sitä on pyydetty.

Vierailija kirjoitti:

Jaa no mua vanhemmat auttoi läksyjen kanssa kyllä. 70-luvulla. Ja omia lapsia olen kyllä on vielä ihan yo-kirjoituksiinkin lukemiseen antanut "apua" (= sparrailtu jutellen ko aihetta, esim historia) jos sitä on pyydetty.

Ja lisäys vielä, maisteri olen siis koulutukseltani minäkin.

Minulla oli joskus työkaveri, joka oikeasti teki yläkoululaisen läksyjä, kun lapsi ei itse muka ehtinyt. En tiedä miten tämä tyttö pärjää elämässään nykyisin, kun on jo aikuinen.

Itse autan tarvittaessa ymmärtämään mitä tehtävässä haetaan. Mutta en kyllä tee yhden yhtä tehtävää lapsen puolesta. Tehtävänannot on välillä aika sekavia minunkin mielestä, mutta yritän opettaa lapselleni taitoja, joilla niistä sekavista tehtävänannoista löytää sen oleellisen tiedon. Lapsi on nyt kuudennella luokalla.

Onneksemme kaikki lapsemme heräsivät , ehtivät kouluun tavaroineen, hoitivat läksynsä ja koulunsa itsenäisesti. Ja pärjäsivät mainiosti.  Se on mahdollista, kun alusta asti sitä lapsilta vaatii .

Meillä lukiolainenkin tulee joskus kysyämään jotain matikan tai fysiikan tehtävää. Vähän kyllä tuntuu että huvikseen kokeilee mitä me muistetaan 35 vuotta vanhoista asioista.

Oletteko te sitten työttömiä jotka ehditte auttamaan läksyissä? Tuntuu, ettei normaali työssäkäyvä ehtisi jokaista lasten koulutehtävää katsomaan. Miten lapsi oppii kantamaan oma-aloitteisesti vastuuta omasta koulunkäynnistä jos vanhemmat hyysää? 

Ei yläkoululaisen läksyissä vanhemmista juuri apua ole.

Ainahan ne kai tehtiin. Tai siis hyvissä perheissä vanhemmat auttoi lapsia läksyjen teossa, opetti näille opiskelutekniikoita joilla saada helposti hyviä arvosanoja jne. 

Vierailija kirjoitti:

Ainahan ne kai tehtiin. Tai siis hyvissä perheissä vanhemmat auttoi lapsia läksyjen teossa, opetti näille opiskelutekniikoita joilla saada helposti hyviä arvosanoja jne. 

Sitten oli niitä tyhmiä perheitä jotka ajatteli että koulussa pitäis oikeasti oppia jotain muutakin kuin vain saamaan hyviä arvosanoja. Nää sitten rämpi kovalla vaivalla koulut läpi arvosanat korkeintaan kasia hipoen ja päätyi johonkin pätkä/paskaduuniin kun hyvien perheiden lapset meni heittämällä uraputkeen ja johtotehtäviin

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te sitten työttömiä jotka ehditte auttamaan läksyissä? Tuntuu, ettei normaali työssäkäyvä ehtisi jokaista lasten koulutehtävää katsomaan. Miten lapsi oppii kantamaan oma-aloitteisesti vastuuta omasta koulunkäynnistä jos vanhemmat hyysää? 

Ei nyt jokaista tarvitsekaan. Mutta jossain tarvitsee aina välillä apua. Ei siihen työtön tarvitse olla, että ehtii auttaa. Meillä lapsi jättää iltaan ne läksyt, joita ei syystä tai toisesta ole ymmärtänyt. Usein ymmärtääkin sitten helpommin, kun on saanut asiaan vähän etäisyyttä ja palaa myöhemmin.

En kyllä ymmärrä miten lapsi ei kantaisi vastuuta koulunkäynnistään, jos kysyy apua tehtäviin, joita ei ole ymmärtänyt. Eikö se juuri ole sitä vastuunkantoa? Toinen vaihtoehto olisi jättää tekemättä tai tehdä väärin. Sekö sitten on vastuullista?

Omat vanhempani ovat aika iäkkäitä eivätkä todellakaan jaksaneet auttaa läksyissä. Ihan hyvin kuitenkin olen pärjännyt. Mutta nykyään on vissiin sitten normaalia että aikuiset tekee läksyjä? 

Törmäsin tokaluokkalaisen kohdalla tilanteeseen, jossa läksyt jäivät kokonaan tekemättä. Kotona lapsi sanoi, ettei läksyjä ole. Koulussa opettaja sanoi, ettei hän pysty valvomaan, onko läksyt tehty vai ei. Kyseessä oli 20 oppilaan luokka ja opettaja oli kokenut.

Eli, vanhempien osallistumista tarvitaan. Muutoin homma ei toimi alkuunkaan.

Ensimmäisillä luokilla tietysti lasta autetaan läksyissä. Mutta normaalisti lapsi itsenäistyy kun ikää tulee ja pyytää apua tarvittaessa.