Tehdäänkö peruskoulun läksyt nykyään vanhempien kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Omien lasten kohdalla ekalla opettaja halusi vanhempien allekirjoituksen, että kotitehtävä tehty. Eli sen verran piti varmistaa ja katsoa, että oli valmiit tehtävät. Varmaan joskus myös kysyin, mitä oli kotitehtävä ja lapset jonkinverran kertoivat. Samalla jäi myös lapsille muistiin asia, kun sitä selittivät. Kokeisiin olen nopsaan lukenut tekstit eka ja kysellyt sitten ennen koetta asiat. 

 

Nyt ensimmäinen kirjoittanut ylioppilaaksi, yksi L ja loput E, jotka käy ehkä korottamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Koulun opetuksen (?) taso olematon. Lapsilla läksyjä joks aineesta kolme aukeamaa, itseopiskelua jo pienenä. Koulussa ei ehditä opettaa aihetta eikä antaa neuvoja, esimerkkejä tehtävistä.

Suomen peruskoulun taso on kirjaimellisesti luokatonta. Luokalle vois jättää suuren osan kertaamaan.

Opettajat pitävät lomiaan.

Kesällä ei kouluissa voi kerrata kuten 70-luvulla. Korotettiin arvosana tai jätettiin luokalle oppimaan uudestaan.

Opettajat pitävät lomiaan.

 

Itse olen monta kertaa kysynyt lapseltani, että eikö tätä opetettu koulussa. Yhden opettajan kohdalla on aina sama juttu, että mitään ei oikeastaan ole opetettu. Alkuun epäilin, että lapsi ei vaan kuuntele ja keskity, mutta kun kyse on vain yhden opettajan aineista, joissa joutuu itse opettamaan asiat kotona, uskallan väittää, että tunneilla ei opeteta mitään. Muiden aineiden kohdalla osaa ja pystyy tekemään tehtävät koulussa opetetun perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten opettajat saavat selville lapsen oppimisen tason, jos vanhemmat tekee ne läksyt?

Ei läksyjen tekeminen kerro oppimisen tasosta, se kertoo siitä, osaako lapsi noudattaa ohjeita ja tehdä tehtävät joko itsenäisesti tai ohjatusti. Vanhemmuuteen kuuluu ikäviä vastuita ja yksi niistä on seurata lapsen koulunkäyntiä ja tarvittaessa siinä auttaa sen mukaan, mihin apua tarvitaan. Usein riittää se, että muistutetaan läksyistä, joskus kuulustellaan, tarkistetaan jne. 

Parhaiten koulussa ja myöhemmin elämässä menestyvät ne lapset, joiden vanhemmilla on voimavaroja tukea lapsensa koulukäyntiä. Siksi köyhät syrjäytyvät: vanhempien aika menee huoleen ja masennukseen, ei ole aikaa lapsille. Tämä kerrottiin tänään aamulla YLEssä. Jostain syystä rahan lappaminen köyhiin perheisiin ei silti nosta lasten läksyjentekointoa.

"Ei läksyjen tekeminen kerro oppimisen tasosta --"

Kyllä se kuule kertoo. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että läksyt ovat vanhempien tekemiä.

Nykyään on niin paljon kaiken maailman adhd-lapsia että ei ihme jos ei läksyjen teko sujuu. Ja jos ei tule kymppejä kokeista edes aikuisen avustuksella, sitten vaan adhd-lääkettä naamariin. 

Meillä tyttö sai 8.luokalla itsenäisesti sellaista n.8 keskiarvoa. Kun ruvettiin käymään yhdessä asioita tarkemmin läpi, lukuaineiden keskiarvo nousi kevätpuoliskolla 9.3:een. Nyt tavoitteena ysillä päästä yli 9.5. 

Toisaalta itselle sopii ihan hyvin tämä. Alkuun oli tappelua, mutta nyt tyttö huomannut itsekin edut ja varmaan pärjäisi ilmankin apua, mutta vähän samanlaista kuin duunissa - jotkut kaipaavat "sparrikaveria" asioihin, toiset eivät. 

Itselle pääasia, että keskiarvolla pääsee hyvään lukioon, missä kaverit jo kirittävät sitten eteenpäin myös. 

Vierailija kirjoitti:

Okei... Kun olin lapsi, aikuisilla oli tarpeeksi tekemistä normaalissa päivätyössään, kotitöissä ja ruoan laitossa. En osaa kuvitella että he olisivat lisäksi istuneet illat jotain lasten läksyjä tekemässä. 

Kun olin lapsi, läksyjä oli vähän ja vanhemmat auttoivat vaikeiden tehtävien tekemisessä. Kun lapseni oli lapsi, läksyjä oli paljon ja autoin usein niiden tekemisessä. Nyt kun lapsenlapseni on lapsi, hänellä on aivan valtava määrä läksyjä. Kirjoja, työkirjoja, monisteita, erilaisia puhelimessa olevia tehtäviä, jotka pitää palauttaa joko puhelimella tai vihkoon/työkirjaan/monisteeseen tehtynä. Tänään seitsemän (7) tuntia, kolme eri kieliä, uskonto, yhteiskuntaoppi, kuvista ja yksi liikuntaa, johon piti olla sisäkengät, sisäliikuntavaatteet ja pyyhe. Reppu painoi kuin kivireki. Lisäksi vielä nälkäpäiväkeräykseen piti viedä rahaa. Raasu on vasta nelosella.

Olen usein auttanut, koska täällä Saksassa kotitehtävät ovat hyvin ongelmaratkaisupainotteisia. Vanhempien apua edellytetään. Vanhempainilloissa keskusteltiin siitä, kuinka kauan lasten pitäisi käyttää läksyjen tekoon. (Ohjeistuksena vanhemmille jättää tehtävät tekemättä, jos menee tuloksettomaksi istumiseksi ja sanoa siitä opelle.)

Rutiinia kehittävien tehtävien määrä loisti koko koulutaipaleemme ajan poissaolollaan. Vanhempien piti huomata rutiinin tarve ja huolehtia lisäharjoituksesta. Heikon koulumenestyksen perheiden lapsille jäi näin seuraavassakin sukupolvessa arvoitukseksi, mitä olisi pitänyt tehdä menestyäkseen.

Omani eivät tietenkään aina halunneet apua, luokallekin jäätiin. Siirsin työvuoroja viikonlopulle, että pystyin auttamaan viikolla läksyissä.

'Älykkyyseroja' painotettiin mielellään. Osittain  huvittuneena, osittain kauhuissani yritin suojata lapsiani näiltä liioitteluilta. Keskustelimme kotona usein (koulutuspolitiikastakin) lasten kanssa.

Jälkeenpäin ajatellen, onneksi olen opiskellut alaa ja olen itse akateeminen. Muuten meidät olisi ulkomaalaisina 'laitettu ruotuun' ennenaikaisesti. Puolensapitäminen on tärkeää, vaatii aktiivisuutta. Monet opettajat eivät ole fiksuja. Kommunikoikaa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on niin paljon kaiken maailman adhd-lapsia että ei ihme jos ei läksyjen teko sujuu. Ja jos ei tule kymppejä kokeista edes aikuisen avustuksella, sitten vaan adhd-lääkettä naamariin. 

Ei näköjään sujuu sinulla vieläkään. Olisit ammoisina aikoina tarvinnut adhd-lääkettä naamariin. Silloin olit vain huonosti kasvatettu, kun ei mahatautia ja rintatautia kummempia diagnooseja osattu tehdä. 

Nepsy lastani olen aina auttanut, vielä yliopistossakkin (eri ikäisenä erilailla ja erimääriä). Ei-nepsy lastani autoin parilla ekalla luokalla ja sen jälkeen on hoitanut kaiken itsenäisesti. Molemmat 9.0 - 9.5 keskiarvon ja E:n tasolla ja yliopistoon haluamalleen alalle suoraan ensimmäisellä yrittämällä. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on niin paljon kaiken maailman adhd-lapsia että ei ihme jos ei läksyjen teko sujuu. Ja jos ei tule kymppejä kokeista edes aikuisen avustuksella, sitten vaan adhd-lääkettä naamariin. 

ADHD ei vaikuta älykkyyteen ja peruskoulu on älykkäälle lapselle valitettavan helppo. Kuormitus kasvaa lukiossa ja yliopistossa, monella diagnoosi tulee vasta silloin. Peruskoulun ka. oli 9,5 ja käytös 9, lapsen ongelmat kuitattiin olmattomiksi koska todistus oli niin hyvä.