Lue keskustelun säännöt.
Kaikki naimisiinmenot, polttarit ja muut vastaavat ovat minulle kuin toisesta ulottuvuudesta olevia asioita
12.09.2025 |
Olen lievästi autismin kirjolla. Pärjään työelämässä asiantuntijatöissä vallan mainiosti. Palkka noin 6 tonnia kuussa.
Mutta naimisiin menot, polttarit, seurustelut yms ovat minulle kuin toisen ulottuvuuden elämää.
En ole koskaan käynyt treffeillä enkä ole koskaan edes halannut naista. En myöskään liikoja ole jutellut vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Työajalla nyt vielä vähemmän kun etänä pääosin tekee.
Oikeastaan koko vastakkainen sukupuoli on minulle jäänyt vieraaksi. Katselen tietysti kauempaa viehättävää naista mutta siihenpä se jää.
Kun joku menee naimisiin, kihloihin, saa lapsen tjsp en osaa oikein sanoa siihen mitään. Pysyn neutraalina. En toivottele onnea tai mitään muutakaan koska asia on minulle uppo-outo ja vieras.
M40
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunlaiseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen minusta ei ole.
N32
Eli rehellisesti sanoen et ole kelvannut kenellekään. Ootko lihava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kas kun et ymmärrä ihmisjoukkoja, joka syövät kinkkukiusausta.
Kun olen ikisinkku ja nainen, niin ei kutsuta minnekään. Ei häihin, polttareihin, ei yhtään minnekään.
Mutta enpä noista tilanteista nauttisikaan, joten ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunlaiseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen minusta ei ole.
N32
Mistä tiedät ettet ole autisti. Onko se tutkittu?
Sama paitsi että olen nainen. Ei kiinnosta tuollaiset asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunlaiseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen minusta ei ole.
N32
Eli rehellisesti sanoen et ole kelvannut kenellekään. Ootko lihava?
Etkö näe ympärilläsi lihavia parisuhteessa vai onko sulla "valikoiva katse"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunlaiseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen minusta ei ole.
N32
Mistä tied
En tietenkään ole hakeutunut tutkimuksiin, koska en koe olevani millään tavoin sairas. Mitä diagnoosilla tekisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunlaiseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen minusta ei ole
En tietenkään ole hakeutunut tutkimuksiin, koska en koe olevani millään tavoin sairas. Mitä diagnoosilla tekisin?
No et voi sanoa että et ole jotakin jos sitä ei ole tutkittu. Kaikki autismi ei ole sairautta, vaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä.
Mulle asiantuntijatyö ja 6 000 euron kuukausipalkka ovat yhtä utopistisia asioita kuin parisuhteet.
N43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunla
Toki, mutta koska luonteenlaatuni ei hankaloita elämääni millään tavalla, en koe tarvetta hankkia diagnooseja kuin tarroja keräilykansioon. Sillä tiedolla ei ole minulle minkäänlaista arvoa. En ole tarpeeksi kiinnostunut itsestäni selvittääkseni tällaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunla
En tietenkään ole hakeutunut tutkimuksiin, koska en koe olevani millään tavoin sairas. Mitä diagnoosilla tekisin?
No et voi sanoa että et ole jotakin jos sitä ei ole tutkittu. Kaikki autismi ei ole sairautta, vaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä
Al yhteenveto: Autismi ei ole sairaus vaan keskushermoston kehityksellinen erilaistuminen eli aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota kutsutaan myös autismikirjon häiriöksi. Se on synnynnäinen ja elinikäinen ominaisuus, joka vaikuttaa ihmisen tapaan kokea, aistia ja vuorovaikuttaa maailman kanssa. Diagnoosia käytetään tunnistamaan ne autistiset henkilöt, joiden piirteet aiheuttavat toimintakykyä haittaavan häiriön ja tarvitsevat tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, onko sinulla miespuolisiakaan kavereita? Kuulostat vähän sosiaalisesti syrjäytyneeltä. Kyllähän naisia tapaa siinä missä miehiäkin, jos tekee asioita ihmisten kanssa.
Näin se voi mennä niin erilailla. Mä olen kanssa autismin kirjolla, ja olen täysin työkyvytön, en ole pystynyt käymään yhtäkään koulutusta loppuun, en ole ikinä ollut missään töissä, mulle koko työelämä ja kaikki siihen liittyvät jutut on täysin vieraita. Sen sijaan parisuhteita ja seksisuhteita mulla on ollut oikeastaan aina teini-iän jälkeen, ja olen tosi onnellisesti naimisissa. Eli mulla taas se elämän osa-alue on toiminut hyvin, ja taas tuo mikä sulla toimii hyvin, ei ole multa onnistunut ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole sinkku, mutta mulle isot häät ja polttarit on aina olleet kuin jostain vieraalta planeeltalta. Ei minulla ole sellaista isoa ihanaa kaveriporukkaa, jonka järjestäisi ikimuistoiset polttarit (tämän totetean vain tosiasiana, en ole katkera) tai vanhempia, jotka auttaisivat järjestämään häät. Vanhempani eivät varmaan olisi edes tulleet paikalle tai olisivat pilanneet juhlan mököttämällä. Ajatuksena kymmenien tonnien kuluttaminen yhteen päivään tuntuu vähän oudolta. En edes nauti keskipisteenä olemisesta.
On hassu ajatus, että kaikilla olisi polttarit ja häät. Ei ole, ne on aika tietyllä tavalla etuoikeutetun kansanosan touhua. Eikä kaikki niistä edes haaveile.
Itse en ymmärrä miten joku haluaa elää yksin. En osaa olla onnellinen sinkkuna. Todellinen onni löytyy vain jos sen jakaa toisen kanssa. Mielummin olisin köyhä ja parisuhteessa kun rikas ja yksin. Toki sinkkuudessa on hyvä puoli että saa tehdä kaikki mitä haluaa mutta en siitä muuta keksi.
M32
En minäkään henkilökohtaisesti ymmärrä naimisiinmenon ja varsinkaan polttareiden päälle mutta eipä minun tarvitsekaan. Onnittelen toki, jos joku tuttu kertoo menneensä naimisiin tai kihloihin tai on saamassa perheenlisäystä. Eivät toisten iloiset perhetapahtumat ole minulta mitenkään pois. On aina hieno asia, jos jonkun pitkäaikainen toive esimerkiksi avioliitosta toteutuu.
Ei ole ollut polttareita ja häitä ei tule. Hyvä kai niin
Yksin mennään!
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko sinulla miespuolisiakaan kavereita? Kuulostat vähän sosiaalisesti syrjäytyneeltä. Kyllähän naisia tapaa siinä missä miehiäkin, jos tekee asioita ihmisten kanssa.
On kavereita, mutta näemme kerran tai kaksi vuodessa harrastuksien yhteydessä. Tällä ikää kaikki ikäiseni normaalit miehet ovat parisuhteissa ja on lapsia, perhettä yms. omat kiireet heillä. Luonnollisesti yksi jos toinenkin työn perässä muuttanut kuka minnekin.
Itse en kykene lähestymään tuntemattomia, ventovieraita naisia.
M40
> No et voi sanoa että et ole jotakin jos sitä ei ole tutkittu. Kaikki autismi ei ole sairautta, vaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä.
Voisin kertoa montakin asiaa jota en ole vaikka asiaa ei ole erikseen tutkittu.
Kuulostaa hyvin tutulta, vaikken autisti olekaan!
Kieltäydyn systemaattisesti kaikesta tarpeettomaksi katsomastani sosiaalisesta pantomiimista. Se on luonnollisesti johtanut siihen, ettei minusta juuri pidetä. Olen aina kohtelias ja ystävällinen mutta pidättyväinen: pidän aikaamme todella ylitunteellisena ja epärationaalisena, ja minun on hyvin vaikea ymmärtää muiden ihmisten spontaaniutta, romanttisuutta ja viettejä. En voi sanoa koskaan sellaisia tunteneeni. En ole milloinkaan käynyt treffeillä, suudellut tai ollut parisuhteessa. Työskentelen mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa, kirjoitan romaaneja ja opiskelen, nautin luonnosta ja asioista, joihin voin rauhassa syventyä. Minua on rakastanut kolme ihmistä: äitini, edesmennyt isäni ja mummoni. Olen rakastanut heitä syvästi takaisin, mutta muunlaiseen vuorovaikutukseen ja tunteeseen minusta ei ole.
N32