Kokemuksia ilmiöoppimisesta peruskoulussa

Lapset oppii etsimään tietoa eri lähteistä ja tuottamaan siitä omia tuotoksia, jotka voivat olla hyvin monimuotoisia verrattuna tavalliseen tehtävien tekemiseen. Ryhmätöitä enimmäkseen.

Oikein hyvä tapa oppia siis, mutta todella paljon lisätyötä opettajille kaiken suunnittelussa ja organisoinnissa. Usein sitten rinnakkaisluokkien välillä valmiiden projektien esittelyä. 

Lieveilmiöistä oppii monia asioita

Mitä se on? Lapsi ei opi.

Kyllä se epäilyttää silti. Monessa muussa koulussa normaalit luokat ja opetusta. Kuulostaa tosi sekavalta toi ilmiömalli ja onko se juuri se osasyy laskeneisiin oppimistuloksiin? Vai sekoitanko asiat keskenään? Avokonttoriluokat ei kai kuuku tähän? 

Oma lapsi on menossa 3 lk. 

En haluaisi ilmiöoppimista millään kouluasteella. 

Esim yliopistossa haluan, että annetaan materiaali, mitä luen tenttiin. En halua niin, että annetaan aihe ja minä ilmiöopin eli etsin itse tietoa ja menen tenttiin. 

Ylimääräistä turhaa työtä. 

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi ilmiöoppimista millään kouluasteella. 

Esim yliopistossa haluan, että annetaan materiaali, mitä luen tenttiin. En halua niin, että annetaan aihe ja minä ilmiöopin eli etsin itse tietoa ja menen tenttiin. 

Ylimääräistä turhaa työtä. 

Itse ajattelen samoin ja siksi ihmetyttää miksi tätä on pienille lapsille jo? Kyseessä tavallinen lähikoulu jika ei mainitse asiasta koulun sivuilla se selvisi vasta toisen lapsen vanhemmalta.

Ihmettelen miten yksittäinen, kunnallinen kaulungin koulu voi päättää toimivansa näin. 

Ne on yksinkertaisesti tosi tarpeellisia taitoja, ne tietojen etsimisen taidot ja ryhmätaidot. Ja niiden pohjalta oma tekeminen on etsiessä opitun tiedon syventämistä. Behavioristinen malli aikojen takaa, jossa opettaja kaataa oppia lasten päähän toimii joissakin jutuissa parhaiten, toisissa nimenomaan se oma tekeminen on tehokkainta. Ja se on enemmän leikkimistä ja kivaa puuhastelua kuin perinteistä oppitunnilla istumista.

Ainut miinus tosiaan tuo työläys opettajille, ja siksi niissä on se sudenkuoppa että kovin moni ope ei jaksa niihin panostaa jotta lapset saisi parhaan hyödyn, ja ne jäävät sellaisiksi vähän päälleliimatuiksi torsoiksi.

Kysy vaan ap lisää jotain mitä haluat tietää, vastaan mielelläni sen minkä osaan. Sana on asiasta tietämättömälle ehkä vähän mörkö, sanan sisältö  on lapsista yleensä pelkästään kiva juttu 🙂

Ope 

Vierailija kirjoitti:

Kysy vaan ap lisää jotain mitä haluat tietää, vastaan mielelläni sen minkä osaan. Sana on asiasta tietämättömälle ehkä vähän mörkö, sanan sisältö  on lapsista yleensä pelkästään kiva juttu 🙂

Ope 

Miten eri oppijatyypit on otettu huomioon? T. Eri

Ilmiöoppiminen perustuu sellaiseen itseohjautuvaan (ja jokseenkin idealistiseen) oppimiskäsitykseen, jossa jokainen oppija on aktiivinen tiedonrakentaja ja ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja toiminnastaan ryhmässä. Koulussa päätetään joku ilmiö, olkoon vaikka Itämeri, johon liittyen tehdään projekteja ja jota linkitetään muihin oppiaineisiin. Esim. bilsassa käydään tutkimassa merenrantaa, kuviksessa maalataan merta ja matikassa lasketaan Itämeren syvyyttä ja etäisyyksiä.

 

Ilmiöoppimisella halutaan luoda koko koulusta oppiva yhteisö. Ilmiöoppiminen tuli samoihin aikoihin kun avokonttorikoulu. Ilmiöoppiminen vastaa mm. siihen, että maailma on kompleksinen paikka ja asioita tulee tarkastella kokonaisuuksina eri näkökulmista (esim. Talouskasvu vrt. kestävä kehitys).

Lapsellani epäillään lievää autismia tai add: ta. Tämä koulu missä on ilmiöoppimista olisi lähikoulu kun muutamme, mietin olisiko parempi jatkaa nykyisessä koulussa jonne on pidempi matka. Nykyisessä koulussa on ihan yleisopetuksessa ilman tukitoimia lukuunittamatta pienryhmää matikassa ja helpotettua vieraan kielen läksyjä. 

Sopeutisiko ilmiöoppiniseen? Osaa kyllä toimia ryhmässä hyvin ja harrastaa ryhmämuotoisia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani epäillään lievää autismia tai add: ta. Tämä koulu missä on ilmiöoppimista olisi lähikoulu kun muutamme, mietin olisiko parempi jatkaa nykyisessä koulussa jonne on pidempi matka. Nykyisessä koulussa on ihan yleisopetuksessa ilman tukitoimia lukuunittamatta pienryhmää matikassa ja helpotettua vieraan kielen läksyjä. 

Sopeutisiko ilmiöoppiniseen? Osaa kyllä toimia ryhmässä hyvin ja harrastaa ryhmämuotoisia juttuja.

kaikissa kouluissa pitäisi olla ilmiöoppimista, se on kirjattu perusopetuksen OPS:iin. Ideaalitilanteessa ilmiöoppiminen on moniammatillista, eli oppimistilanteessa on opettaja sekä laaja-alainen erityisopettaja ja koulunkäyntiavustajia. Opetusta myös eriytetään, eli helpotetaan ja vaikeutetaan oppijan mukaan. Toki resurssien puutteessa näin ei aina tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi ilmiöoppimista millään kouluasteella. 

Esim yliopistossa haluan, että annetaan materiaali, mitä luen tenttiin. En halua niin, että annetaan aihe ja minä ilmiöopin eli etsin itse tietoa ja menen tenttiin. 

Ylimääräistä turhaa työtä. 

Ilmiöoppiminen on ymmärretty täysin väärin, jos siitä tehdään pajahumppa yms. Ilmiöoppimista on ollut kautta aikain jo monissakin oppiaineissa, joissa teoria ja k-ytäntö kohtaa, jolloin laaja.alaiset kokonaisuudet tulee käsiteltyä oppimisessa. 

 

t. Aineenope