Lue keskustelun säännöt.
Riittääkö sinulle, että seurustelukumppani on "ihan kiva" vai pitääkö olla syviä romanttisia tunteita?
31.08.2025 |
Mitä mieltä olette:
Jos tapaatte jonkun tosi kivan henkilön, joka on fiksu ja mukava ja " paperilla hyvä", siis käy töissä, ei tupakoi/ryyppää, hyvä taloudellinen tilanne jne, mutta et tunne vahvaa kemiaa tai romanttisia tunteita häntä kohtaan vaan pikemminkin kaverillisia fiiliksiä, niin riittääkö se sinulle parisuhteeseen?
Koska kyllähän vaikka ihan kadulla kävellessä ja Prismassa asioidessa näkee kaiken näköisiä ja oloisia pariskuntia, niin ihmettelen, että onko oikeasti mahdollista tai todennäköistä, että he tuntevat romanttisia tunteita toisiaan kohtaan? Tai vaikka jos katsoo Unelmahäitä, niin kyllä minä ainakin ihmettelen, että mitä he näkevät kumppanissaan?
Niin selitys saattaa olla se, että he ovat sellaisia ihmit, että heille riittää se, että kumppani tuntuu kaverilta ja he ovat täysin tyytyväisiä.
Kommentit (88)
Se on jopa parempi niin. Älä haihattele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää olla se maailman rakkain 😍
Unemahäissä ne pariskunnat ovat usein aika samantyylisiä.
Et usko miten paljon olen miettinyt tuota samaa! Ja nimenomaan kaupassa käydessä. Siellä jos missä näkee pariskuntia laidasta laitaan.
Tätä asiaa pohtineena ja hieman ihmisiltä kyselleenä, uskallan väittää että hyvin (liian) paljon on pariskuntia jotka eivät sovi loppupeleissä yhteen mitenkään. Ei yhteisiä intressejä, arvoja, tulevaisuuden suunnitelmia eikä aina edes samanlaista huumorintajua.
Yhteinen tekijä tuntuu olevan tämä klassinen "pitää olla vaan joku" -käsite. Ja näin se "joku" on löytynyt ja siihen on tyytyminen.
On toki niinkin, että kaikki eivät vain yksinkertaisesti ole romanttisia tai intohimoisia. Eikä näitä sitten siitä toisesta osapuolestakaan etsi.
Uskon myös että paljon ihmisiä on suhteissa jo pelkästään sosiaalisten paineiden vuoksi. Ikää tulee ja joillain se biologinen kellokin tikittää. Tulee kiire ja ajatus siitä, että jää yksin, pelottaa.
Pelkojen ja paineiden sun muiden alla sitä varmasti ajautuu suhteisiin, joissa on vain helppo olla. Että on edes jonkinlainen suhde.
Itse en tätä henkilökohtaisesti ymmärrä. Kaipaan romantiikkaa, rakkaudenosoituksia ja läheisyyttä. On vain plussaa jos taistelutoveri viihtyy myös makuuhuoneessa.
En voisi kuvitellakaan seurustelevani henkilön kanssa, kehen en tunne minkäänlaista vetoa. Eikä minusta ole edes oikein ryhtyä suhteeseen, jos kokee ja näkee tämän toisen vain "hyvänä kaverina". Se on mielestäni väärin sitä toista ihmistä kohtaan. Ja itseäänhän siinä vain huijaa.
Mutta, nämä ovat vain minun mietteeni asiasta. Mielenkiintoinen aihe pohdittavaksi.
Olen viiden yövuoron runtelema ihmisraunio, niin tuota älkää laittako liikaa toivoa tähän tekstiin
Alkuun pääsemiseen tarvitaan muutakin. Vuosien ja vuosikymmenten myötä suhde voi muuttua enemmän kaverilliseksi tai kumppanuudeksi. Se riittää. Silloinkin tosin voi "rakastua uudelleen" samaan kumppaniin, mutta se edellyttää rakkauden tekoja (eikä peripalstalaista erouhkailua ja eroamista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta noi prismaspekulaatiot voit jättää suosiolla tekemättä. Silkkaa ajanhukkaa miettiä muiden suhteita.
Sen verran voi kuitenkin päätellä, että mitä isompi ikäero, sitä varmemmin on oikeaa rakkautta, koska ovat yhdessä huolimatta muiden tuomiosta. Kaikki pystyvät heti paheksumaan ensisilmäyksellä ja se pitää kestää.
Siis moni nainenhan elää tuollaisessa parisuhteessa, vaikka ei ole miestä kohtaan mitään sen kummempia fiiliksiä. Nämä naiset eivät kuitenkaan halua erota, koska miehen tulot mahdollistavat keskiluokkaisen elämän. Eräs tuttava jokunen vuosi sitten mietti tosissaan eroa miehestään, koska kärsi väljähtäneessä ja viileässä suhteessa. No, teki sitten laskelmia. Tajusi joutuvansa muuttamaan pienten lasten kanssa kaupungin vuokrataloon ja autostakin olisi pitänyt luopua. Hän päätti jäädä huonoon liittoon.
Suomalaisen naisen itsenäisyys on myytti. Useampi heteronainen on riippuvainen miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis moni nainenhan elää tuollaisessa parisuhteessa, vaikka ei ole miestä kohtaan mitään sen kummempia fiiliksiä. Nämä naiset eivät kuitenkaan halua erota, koska miehen tulot mahdollistavat keskiluokkaisen elämän. Eräs tuttava jokunen vuosi sitten mietti tosissaan eroa miehestään, koska kärsi väljähtäneessä ja viileässä suhteessa. No, teki sitten laskelmia. Tajusi joutuvansa muuttamaan pienten lasten kanssa kaupungin vuokrataloon ja autostakin olisi pitänyt luopua. Hän päätti jäädä huonoon liittoon.
Mun naisserkulla on juuri tuollainen tilanne. Hän on itse sanonut, ettei heidän avioliitossaan ole enää rakkautta ollut vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy olla voimakas vetovoima.
et voi tietää kaupassa näkemisen pariskuntien vetovoimasta mitään. Sitä voi tuntea sellaiseen joka muiden silmissä ei ole ollenkaan viehättävä. Olen itsekin hullaantunut tyyppiin josta ystäväni ovat ihmetelleet että mitä näen hänessä kun ei ollut mikään komistus. Minulle hän oli täysi kymppi. Ja toisinkin päin on käynyt että mies ollut oikea naisten märkä päiväuni, mutta ei ole aiheuttanut itselläni mitään romanttisia tunteita.
ja rehellisesti en ymmärrä mitä hyvä ystäväni näkee omassa miehessään. Heillä vaan on kemiaa.
Ei se oikein parisuhteelta kuulosta jos ollaan vaan kun ei parempaakaan löydy tai saa.. tuntuu enemmän rangaistukselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alussa pitää olla vetovoimaa ja kemiaa. Sitten lopulta se muuttuu rakkaudeksi ja kiintymykseksi jolloin sitä ei tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla voimakas vetovoima.
et voi tietää kaupassa näkemisen pariskuntien vetovoimasta mitään. Sitä voi tuntea sellaiseen joka muiden silmissä ei ole ollenkaan viehättävä. Olen itsekin hullaantunut tyyppiin josta ystäväni ovat ihmetelleet että mitä näen hänessä kun ei ollut mikään komistus. Minulle hän oli täysi kymppi. Ja toisinkin päin on käynyt että mies ollut oikea naisten märkä päiväuni, mutta ei ole aiheuttanut itselläni mitään romanttisia tunteita.
ja rehellisesti en ymmärrä mitä hyvä ystäväni näkee omassa miehessään. Heillä vaan on kemiaa.
Joskus jotkut on vaan hyviä mätsejä toisilleen.. toki se aika pitkälle menee että ruman on pakko tyytyä toiseen rumaan jos ei halua olla yksin. Siks en ikinä halua olla kenenkään kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnen todella paljon pariskuntia, joista näkee ja kuulee että ei todellakaan ole sen syvällisempää. Olen itse samassa tilanteessa, koska halusin erota ongelmien takia jo joku aika sitten, mutta terapian myötä sovimme, että koitetaas vielä. Ne minun kokemat tunteet eivät ole palanneet vieläkään, enkä tiedä riittääkö tämä minulle. Mietin sitä jatkuvasti. Mies sanoo että rakastaa jne mutta ei sen käyttäytyminen sitä vahvista minulle koska vanhat asiat painaa mieltä. Tai no nyt tekee asioita enemmän niinkuin suhteen alussa mutta en tiedä onko se liian myöhäistä. Mietin, että jos hän on se oikea minulle (jos sellaista on edes olemassa) niin eikö niiden tunteiden olisi pitänyt jo palata. Meillä menee "hyvin", jos tämä nyt kuulostaa ymmärrettävältä.
Tai no seurustelukumppaniksi siis on eri kuin pitkän ajan jälkeen. Seurustelemaan en alkaisi jos ei olisi aika paljonkin kipinää jne.
Toi kellä menee "hyvin"
Seurustella voi ihan kivan kumppanin kanssa, seurusteluhan on ihan eri asia kuin avo-/avioliitto. Eikä seurustelun tarvii edes johtaa mihinkään sen kummenpaan.
Kummallista vääntämistä kun aloituksen otsakkeessa puhutaan vain seurustelusta. Tosin aloittaja itsekään ei pysynyt aiheessa vaan puhuu jopa ulnelmahäistä.
Ainakin minä olen antanut treffien/tapailun jälkeen pakit miehille ainoastaan siitä syystä, ettei se henkilö ole yhtään ollut sopiva minulle. On harvinaista, että antaisin pakit miehelle vain siksi, että "ei ole romanttisia fiiliksiä".
Ap
Seurusteluun kuuluu seksi eikä se maistu minulle "ihan kivan" kanssa.
Prisma-havainnoista: sinähän näet vain heidän ulkonäkönsä, et mitään muuta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän merkitsee ulkonäkö ja sitä enemmän sielu. Ei kaikilla, mutta suurimmalla osalla.
Ei riitä parisuhteeseen. Muutenhan sitä voisi olla kenen tahansa tutun kanssa.
Mutta noi prismaspekulaatiot voit jättää suosiolla tekemättä. Silkkaa ajanhukkaa miettiä muiden suhteita.