Lue keskustelun säännöt.
Haaveileeko muut asiantuntijat muista töistä?
20.08.2025 |
Olen jo yli 20 vuoden ajan tehnyt asiantuntijatöitä korkeakoulutustaustalla. Päivät kuluvat tietokoneen edessä mm. excelien, sopimusdokumenttien, emailin ja Teams-palaverien parissa.
Haaveilen päivittäin jostain konkreettisemmasta työstä, jossa saisi tehdä asioita käsillänsä eikä tarvitsisi homehtua paikoilleen tietokoneen näytön ääressä. Olen kahden aikuisuutta lähestyvän nuoren lähivanhempi, joten tässä kohtaa työnvaihto ei ole mahdollinen (asiantuntijatyössä ihan ok palkka), mutta kun lapset itsenäistyvät, voin vaihtaa asunnon pienempään/halvempaan ja lähteä opiskelemaan. Ehkä jotain remppahommia tms. tai vaikka varastoon.
Muita totaalisesta alanvaihdosta haaveilevia tai sen toteuttaneita? Oliko muutos haaveiden väärtti?
Kommentit (17)
Teen esimieshommia julkishallinnossa. Päivät menee palavereissa, vähien resurssien kanssa pelatessa, hankehumpissa ja kaikenlaisia ongelmia ratkoessa.
Voisin olla vaikka kodinhoitaja, kun olen aina tykännyt siivota. Asuntolainaa vielä liikaa jäljellä ja 2 teiniä elätettävänä, joten vielä pitää jaksaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla toivottavasti muutos edessä lähivuosina, jos muutan miesystäväni luo ulkomaille. Sitten voin maahanmuuttajana hakea jotain konkreettisempaa työtä, kun kielitaito on vajaavainen ainakin alkuun. Suomessa jos haen maisterin papereilla kauppaan hyllyttäjäksi, niin hullunahan ne mua pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama tilanne. Olen it-konsultti, koodaava arkkitehti jota myydään asiakkaille projekteihin. Olen niin kyllästynyt aivotyöhön ja koneen ääressä istumiseen, olen haaveillut esim. isännöitsijän tai kiinteistönvälittäjän hommista. Mutta ei ole taloudellista mahdollisuutta kyllä alanvaihtoihin, joten kultaisessa häkissä elellään ja toivotaan että eläkkeelle asti jaksaa.
Isännöitsijöistä on kohta kova pula, alalla työvoima ikääntynyttä, joten jos ala kiinnostaa, niin töitä kyllä riittää.
Sama. Sellainen tavallinen arkkitehti - korjausrakentamisessa työ on pelkkää työmaiden riitojen ja virheiden selvittelyä. Kaikki vaan syyttelee toisiaan ja yrittää vierittää omat virheet muiden kontolle. Esim: iso vesivahinko, koska työmaa unohti sadesuojakatteen sauman auki kesällä viikonlopuksi ja satoi 17mm vettä, jonka se koko katon kokoinen sadesuojakate oikein keräsi ja ohjasi sinne ullakolle, ja vesi valui läpi koko rakennuksen kellariin asti.
Syylliseksi yritettiin saada arkkitehtia, joka "ei ollut erikseen kirjoittanut kosteussuoja-asiakirjaan että sadesuojat pitää myös sulkea kunnolla viikonlopuksi, jos ne työmaalla joku avaa perjantaina iltapäivällä klo 15 jälkeen", LVI-suunnittelijaa "jonka kuvissa ei ole osoitettu miten vesivahinko pitäisi hallitusti ohjata alas kerroksista jos sellainen sattuu", LVI-urakoitsijaa "joka ei ollut kertonut että kävivät myös katolla samalla viikolla aiemmin mutta olivat sulkeneet suojan perässään" ja valvojia, jotka "eivät olleet valvoneet asiaa perjantaina työpäivänsä päätteeksi kun olivat lähteneet töistä jo klo 15 joka oli työmaan virallinen sulkuaika".
Puuseppänä tai eräoppaana voisin vaan hymyillä ja taputella puuta eikä kukaan tyhmäilisi koko päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama tilanne. Olen it-konsultti, koodaava arkkitehti jota myydään asiakkaille projekteihin. Olen niin kyllästynyt aivotyöhön ja koneen ääressä istumiseen, olen haaveillut esim. isännöitsijän tai kiinteistönvälittäjän hommista. Mutta ei ole taloudellista mahdollisuutta kyllä alanvaihtoihin, joten kultaisessa häkissä elellään ja toivotaan että eläkkeelle asti jaksaa.
Isännöitsijöistä on kohta kova pula, alalla työvoima ikääntynyttä, joten jos ala kiinnostaa, niin töitä kyllä riittää.
Sopii ammatiksi vain, jos hymyillen jaksat kuunnella viikosta toiseen sen Ritvan valitusta naapurin tupakoinnista ulkona kadulla, ja kestät sitä että narkit uhkailee kun yrität saada heille häätöä. Palkka on kyllä hyvä kaikkine iltakokouslisineen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla toivottavasti muutos edessä lähivuosina, jos muutan miesystäväni luo ulkomaille. Sitten voin maahanmuuttajana hakea jotain konkreettisempaa työtä, kun kielitaito on vajaavainen ainakin alkuun. Suomessa jos haen maisterin papereilla kauppaan hyllyttäjäksi, niin hullunahan ne mua pitäisi.
Ei sun ole mikään pakko hakemuksessa kertoa, että sulla on maisterinpaperit. Itse tiedän yhden tohtorin, joka tekee siivoushommia. Ei todellakaan maininniut mitään tutkinnoistaan hakemuksessa tai CV:ssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla toivottavasti muutos edessä lähivuosina, jos muutan miesystäväni luo ulkomaille. Sitten voin maahanmuuttajana hakea jotain konkreettisempaa työtä, kun kielitaito on vajaavainen ainakin alkuun. Suomessa jos haen maisterin papereilla kauppaan hyllyttäjäksi, niin hullunahan ne mua pitäisi.
Ei sun ole mikään pakko hakemuksessa kertoa, että sulla on maisterinpaperit. Itse tiedän yhden tohtorin, joka tekee siivoushommia. Ei todellakaan maininniut mitään tutkinnoistaan hakemuksessa tai CV:ssä.
Sama mulle sanottiin, kun yritin hakea mäkkäristä töitä opiskeluaikana. Että pistä sinne että olet ollut 3 vuotta työttömänä, paljon parempi. Sanoin siis tyhmänä että 3 vuotta oikeuden alan opintoja ja kaverit nauroivat kun valittelin etten saanut paikkaa - koska osaisin heti sanoa mitä kaikkea ne tekee väärin työntekijöiden oikeuksien osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla toivottavasti muutos edessä lähivuosina, jos muutan miesystäväni luo ulkomaille. Sitten voin maahanmuuttajana hakea jotain konkreettisempaa työtä, kun kielitaito on vajaavainen ainakin alkuun. Suomessa jos haen maisterin papereilla kauppaan hyllyttäjäksi, niin hullunahan ne mua pitäisi.
Ei sun ole mikään pakko hakemuksessa kertoa, että sulla on maisterinpaperit. Itse tiedän yhden tohtorin, joka tekee siivoushommia. Ei todellakaan maininniut mitään tutkinnoistaan hakemuksessa tai CV:ssä.
En vaan osaa valehdella, olen liian rehellinen. Pakkohan mun on jotain kertoa, että mitä olen tähän saakka puuhaillut - ICT projektipäällikkö ei kuulosta hirveen "perustason" työltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestän salaa kaupan hyllyjä samalla kun olen ruokaostoksilla. Toivon, että voisin joku päivä ansaita sillä elantoni.
t. tuplamaisteri, joka tekee hidasta kuolemaa läppärin edessä
Olen ollut duunarihommissa, mutta siirtymässä asiantuntijatyöhön ja itseäni vähän hirvittää ajatus jatkuvasta tietokoneen ruudun tuijottamisesta ja ymmärrän täysin mitä tarkoitat sillä, että haluat tehdä jotakin konkreettista.
Duunarihommatkin tietysti tehtävästä riippuen saattavat olla yksinkertaisuudellaan tylsiä, fyysisesti rankkoja, vaarallisia, likaisia ja niissä on usein saman toistoa, mikä toisaalta tylsistyttää mieltä ja toisaalta kuluttaa kehoa yksipuolisesti. Lisäksi voi olla altistumista tärinälle, melulle, pölylle ja muille haitallisille aineille. Suojavarusteet voivat olla raskaita. Raksahommiin voi sisältyä matkustelua. Myös vuorotyö syö veronsa ja vuorotyöhön voi olla vaikeampi sopeutua vanhempana.
Monessa paikassa työläisten tahtia seurataan, ja mielellään hoputetaan nopeampaan suoritukseen. Joillakin aloilla tienestit ovat pieniä, toisilla aloilla voi päästä isommille tienesteille etenkin jos on paljon osaamista.
En siis sano tätä lannistaakseni, vaan haluan tuoda niitä realistisia puolia myös esiin, koska noiden syiden takia monet haikailevat niitä siistiejä toimistohommia. Toki moni on tehnyt alanvaihdon ja on siihen tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Sellainen tavallinen arkkitehti - korjausrakentamisessa työ on pelkkää työmaiden riitojen ja virheiden selvittelyä. Kaikki vaan syyttelee toisiaan ja yrittää vierittää omat virheet muiden kontolle. Esim: iso vesivahinko, koska työmaa unohti sadesuojakatteen sauman auki kesällä viikonlopuksi ja satoi 17mm vettä, jonka se koko katon kokoinen sadesuojakate oikein keräsi ja ohjasi sinne ullakolle, ja vesi valui läpi koko rakennuksen kellariin asti.
Syylliseksi yritettiin saada arkkitehtia, joka "ei ollut erikseen kirjoittanut kosteussuoja-asiakirjaan että sadesuojat pitää myös sulkea kunnolla viikonlopuksi, jos ne työmaalla joku avaa perjantaina iltapäivällä klo 15 jälkeen", LVI-suunnittelijaa "jonka kuvissa ei ole osoitettu miten vesivahinko pitäisi hallitusti ohjata alas kerroksista jos sellainen sattuu", LVI-urakoitsijaa "joka ei ollut kertonut että kävivät myös katolla samalla viikolla aiemmin mutta olivat sulkeneet suojan perässään" j
Miksei projektissa ole kosteudenhallinta koordinaattoria?
En haaveile, mulla vaihtelee työ sopivasti ja pääsee käsilläni tekemään muutakin kuin tietokoneella näpräystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama tilanne. Olen it-konsultti, koodaava arkkitehti jota myydään asiakkaille projekteihin. Olen niin kyllästynyt aivotyöhön ja koneen ääressä istumiseen, olen haaveillut esim. isännöitsijän tai kiinteistönvälittäjän hommista. Mutta ei ole taloudellista mahdollisuutta kyllä alanvaihtoihin, joten kultaisessa häkissä elellään ja toivotaan että eläkkeelle asti jaksaa.
Isännöitsijöistä on kohta kova pula, alalla työvoima ikääntynyttä, joten jos ala kiinnostaa, niin töitä kyllä riittää.
Sopii ammatiksi vain, jos hymyillen jaksat kuunnella viikosta toiseen sen Ritvan valitusta naapurin tupakoinnista ulkona kadulla, ja kestät sitä että narkit uhkailee kun yrität saada heille häätöä. Palkka on kyllä hyvä kaikkine iltakokouslisineen.
Tämä on kyllä miinuspuoli - itsekin tiedän isännöitsijän, joka on joutunut kirjaimellisesti pakenemaan narkkia juosten ja piiloutuen. Mutta muutoin ei mitenkään hirveän monimutkaista hommaa asiantuntijatyöhön tottuneille.
Mä olen raksalla insinööri, yks kesä päätin rakennuttaa talon ja tehdä maatyöt itse.
Nykyään myyn yksityisille maatöitä, koska yleensä "avaimet käteen" pakettiin ei maatyöt kuulu.
Ja ennenkuin joku alkaa viisastelemaan että "tosta noin vaan kaivinkoneen paikkoihin huh huh", niin todettakoon että kaivinkone hommia tein vuosikausia, ennen insinöörin uraa eli ihan nollasta ei lähdetty.
Lisään vielä, että duunaripuolella voi myös usein olla kyttäysmentaliteettia. Taukojen pituuksia kytätään ja minuutin ylimenevistä tauoista voi tulla sanomista. Yksittäisistä työntekijöistä tilastoidaan heidän suorituksiaan, ja ne jotka ovat liian hitaita voidaan potkia pois tuotannollisiin syihin vedoten.
Duunareilla ei välttämättä ole mitään palavereja, joka tarkoittaa sitä, että koko työpäivän aika menee työn tekemiseen. Jos olet fyysisessä työssä, 8 tunnin päivästä on n 7 tuntia pelkkää rehkimistä, toki tähän voi myös sisältyä kevyempiä työtehtäviä ja joskus odottelua, jos vaikka jokin kone ei toimi.
Riippuu tietysti kovastikin minkätyyppiseen duunarityöhön joutuu ja minkälainen yrityskulttuuri on yrityksessä. Mutta monessa paikassa duunarit ovat "alempaa kastia" ja toimistotyöläiset saattavat saada parempaa kohtelua.
Nämä ovat sellaisia asioita, mitä saattaa jäädä haikailemaan toimistotöistä.
Ihan sama tilanne. Olen it-konsultti, koodaava arkkitehti jota myydään asiakkaille projekteihin. Olen niin kyllästynyt aivotyöhön ja koneen ääressä istumiseen, olen haaveillut esim. isännöitsijän tai kiinteistönvälittäjän hommista. Mutta ei ole taloudellista mahdollisuutta kyllä alanvaihtoihin, joten kultaisessa häkissä elellään ja toivotaan että eläkkeelle asti jaksaa.