Häpeäkasvatuksen aiheuttaman tyhjyyden täyttäminen
Minut on siis kasvatettu suomalaiseen tapaan häpeällä. En ole saanut lapsena pyyteetöntä rakkautta, eikä minua olla nähty kokonaisena. Yritin nuorena korjata tätä mm. läheisriippuvaisella käytöksellä. Olen käsitellyt asiaa terapiassa.
Olen sinkku, en ole vielä löytänyt sellaista turvallista ihmissuhdetta, jossa minua rakastetaan ja saan olla oma itseni. Minua vaivaa jatkuva tyhjyyden tunne. Harrastan kaikenlaista, tykkään tehdä ruokaa ja matkustella, mutta jotenkin kaikki tuntuu merkityksettömälle.
Miten saisin täytettyä tätä tyhjyyttä muilla tavoin, kuin olettamalla että löydän ihmisen joka rakastaa minua tälläisenä? Mitä te muut vastaavaa kokeneet harrastatte ja teette, jotta koette elämänne täyteläisenä?
Et sinä sitä tyhjyyttä saa täytetty itsesi ulkopuolisilla asioilla vaan sen joutuu etsiä sisimmästään. Se on pitkä itsetutkiskelun tie, mutta arvokkain ja tärkein teko minkä itsellesi teet.