Näen itseni niin paljon hoikempana kuin oikeasti olen
Mistä tämä johtuu? Joskus olo tuntuu jopa hoikalta, vaikka en sitä ole. Toisten ottamat valokuvat viimeistään paljastavat totuuden. Lukemathan sen kertovat heti, mutta mistä tämä oma oloharha johtuu? Lihaskuntoni on kohtalainen, liikun koiran kanssa 1-2 tuntia päivittäin, olo on jaksava ja hyvä.
166 cm, 81 kg
Kommentit (52)
Sama! Jotenkin sitä väitti itselleen, että kuvat on muka otettu huonosta kulmasta tms. Nyt otin itseä niskasta kiinni ja hyväksyin sen mitä kuvissa näkyy ja päätin tehdä asialle jotain.
Se on varmaan tuo hoikan identiteetti! Minäkin olen koko nuoruuteni ollut hoikka tai ainakin normaalipainossa, ja kolmen raskauden jälkeenkin palauduin aina normaalipainoon, 62-66 kg.
Ikää on nyt 46, ja paino noussut nykylukemiin kymmenen vuoden aikana. Mieli ei tätä vain usko.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama! Jotenkin sitä väitti itselleen, että kuvat on muka otettu huonosta kulmasta tms. Nyt otin itseä niskasta kiinni ja hyväksyin sen mitä kuvissa näkyy ja päätin tehdä asialle jotain.
Minäkin ikään kuin koko ajan "teen jotain", syön yleisterveellisesti ja liikun, mutta se estää ehkä vain painon lisänousun. Keväällä paino putosi 6 kg pätkäpaastolla ja olo tuntui niin niin hoikalta, kun kaikki vaatteet tuntuivat löysiltä. Ikävä kyllä kiloista on neljä tullut takaisin, kun lopetin pätkäpaastoilun.
Ap
Mä näen itseni ihan muodottomana siitäkin huolimatta, että mun kuppikoko on d ja lantion ja vyötärön erotus on 30 cm.
Juuri näistä syistä naisten pitää aina laittaa ne mitat sentteinä ja kiloina sinne Tinderiin, eikä niitä törkeästi harhaanjohtavia "hoikka, nuorekas, sporttinen".
Muistakaa nyt tämä tällä puheella ja käytte heti päivittämässä tiedot.
Sama. Olin ennen hoikka ja nyt on samat mitat kuin sulla.
Miten toimii pätkäpaasto?
Kotona pidän itseäni ihan normaalipainoisena ja sopusuhtaisena.
Vaatekauppojen sovituskopit paljastavat totuuden. Sen takia en jaksa enää käydä kaupoilla. Eikö juuri sovituskopeissa pitäisi olla mairitteleva valo ja sellainen peili että vaatteet näyttäisi hyviltä.
Valokuvat taas paljastavat selkä läskit ja kylki makkarat joita en itse ole huomannut.
Olen itse 37 vuotias ja koen, että viime aikoina on tullut muutama kilo painoa. Painan nyt noin 55kg, ennen painoin 53kg. En oikeastaan tiedä mitä olen tehnyt toisin. Mutta ei tunnu "hoikalta", muutaman kilon jälkeen varmasti taas tuntuisi. (Esimerkiksi vaatteet ovat enemmän ihonmyötäisiä). Ehkä siinä on se, mihin on tottunut? Jos on tottanut olemaan kooltaan pieni, ehkä sen sitten vaan ajattelee niin ?
Ylipainoinen, mutta ei varsinaisesti lihava on yleensä hyvin toimintakykyinen, joten ylipaino ei haittaa arkea. Siksi ei ehkä huomaa kilojen hiipimistä ja ulkonäön muutosta. Itsekin olen n.80kg, joskus oli 55.
Vierailija kirjoitti:
Miten toimii pätkäpaasto?
Kotona pidän itseäni ihan normaalipainoisena ja sopusuhtaisena.
Vaatekauppojen sovituskopit paljastavat totuuden. Sen takia en jaksa enää käydä kaupoilla. Eikö juuri sovituskopeissa pitäisi olla mairitteleva valo ja sellainen peili että vaatteet näyttäisi hyviltä.
Valokuvat taas paljastavat selkä läskit ja kylki makkarat joita en itse ole huomannut.
Pätkäpaastossa rajoitetaan syömistä osan aikaa vuorokautta, siitä on monta eri versiota. Itse toteutin rytmiä 16/8, käytännössä olin syömättä iltakuudesta aamukymmeneen. Minulla tuo tiputti painoa varmaan juuri siksi, että olen iltaherkuttelija, ja tuolla rytmillä jäi paljon turhaa syömättä.
Ap
Tv- esiintyjistä välillä huomaa, että ne on nähneet itsensä telkussa ja hups puolen vuoden tai vuoden päästä on - 20kg. TV "lihottaa".
Se johtuu hyvästä itsetunnosta. Olet sinut itsesi kanssa
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu hyvästä itsetunnosta. Olet sinut itsesi kanssa
Kieltämättä olen. Kun laitan mekon päälle, katson tyytyväisenä peilistä, että hei, mullahan on vyötärö! Totuus on, että sekin on aika paksu, mutta on sitten lanteita ja rintojakin tasapainottamassa :)
Ap
Olen myös 166cm, mutta painan 50kg. Miesystäväni on 184cm ja painaa tuon 80kg. Hän on miehekäs ja raamikas. Miten kukaan nainen voi painaa tuon verran ja kokea olevansa pieni ja naisellinen?
Vierailija kirjoitti:
Olen myös 166cm, mutta painan 50kg. Miesystäväni on 184cm ja painaa tuon 80kg. Hän on miehekäs ja raamikas. Miten kukaan nainen voi painaa tuon verran ja kokea olevansa pieni ja naisellinen?
Ainakin tiimalasivartalo tuo naisellisuutta, ja jos ei ole kovin pitkä, on tietyllä tapaa myös pieni.
Mitä kaikkia versioita tuolla pätkäpaastoilulla on? Mietin, että pätkäpaastoilenko tietämättäni :D Usein en enää syö ilta kuuden jälkeen (esim. juuri kuudelta saatan syödä lämpöisen ruuan) ja seuraavan kerran syön seuraavana aamupäivänä noin. klo 10-12 välillä. Päätkäpaastoilenko tietämättäni ?
Vierailija kirjoitti:
Mitä kaikkia versioita tuolla pätkäpaastoilulla on? Mietin, että pätkäpaastoilenko tietämättäni :D Usein en enää syö ilta kuuden jälkeen (esim. juuri kuudelta saatan syödä lämpöisen ruuan) ja seuraavan kerran syön seuraavana aamupäivänä noin. klo 10-12 välillä. Päätkäpaastoilenko tietämättäni ?
Kyllä pätkäpaastoilet tietämättäsi, ja tämähän on perimätietoa, että illalla ei kannata syödä jos haluaa pitää painonsa alhaalla. Tosin minä yökyöpelinä odottelen edelleen, että tutkisivat meitäkin kunnolla. Jos syön iltakuudelta, alkaa 8 tuntia myöhemmin olla hontelo olo, vaikka se on parasta työaikaani.
Minuakin on auttanut pätkäpaasto, mutta enemmän kuin pudotti painoa se opetti minua pienentämään annoskokoja. Itse asiassa ne pienenivät niin paljon, etten jaksanut enää kahdeksassa tunnissa syödä tarpeeksi. Minulla tyssäsi siis pätkäpaasto siihen ja työkiireisiin (olen eri), mutta sen jälkeen paino on pudonnut hiljalleen, koska syön kerralla vähemmän yhä edelleen. Jos paino uhkaa lähteä nousuun, uhkaan sitä uudella pätkäpaastolla, ja se on riittänyt. Minullakin paino nousisi herkästi. Painoa on vain viitisen kiloa vähemmän kuin aiemmin, mutta se tuntuu hyvin ratkaisevalta. Sokeriarvot ovat jo paremmat ja olo on 20 vuotta nuorempi. Talven tullen keskityn pudottamaan sitä lisää. Ja kyllä, olen mielestäni jo ihan hoikka, vaikka vyötärö on lähes 90 cm. Selässä ei tunnu ylimääräistä, kyljistä ei saa kiinni, 172 /89. Mutta mahapuolella tietysti on ylimäärää vielä.
Minä taas päinvastoin kuvittelen olevani tosi pönäkkä ja ruma kun astun ovesta ulos. Kotona vielä olen mielestäni ihan ok. Sitten kun lähden jonnekin tunne kasvaa ja kasvaa että olen ihan kauhea, ja säälin ihmisiä jotka joutuvat edes näkemään minut. Kotona sitten hämmästyn aidosti että ai enkö ollutkaan. Joku mielen häiriö kai tämäkin on. Mutta uskon aina ihan tosissani. Mies yrittää vakuuttaa että ihan samalta näytät ja hyvältä, mutta ajattelen että valehtelee tietenkin. Tässä on taustalla todella rankka kiusaaminen kouluaikana ulkonäön takia, ja se luultavasti puskee aina pintaan silloin kun en näe itseäni.
Omakuva on kyllä täysin erilainen valokuvissa ja peilissäkin, kuin oman pään sisällä. Mitä vanhemmaksi tulee, luulee edelleen olevansa se nuori simpsakka nainen ja totuus sitten valkenee kun näkee jonkun realistisen kuvan itsestään. Minäkö, luulin joksikin vanhaksi sukulaistädiksi! Painon kanssa sama juttu, onneksi ne kuvat ainakin joskus toimivat hyvänä motivaattorina kohti kevyempää itseä.
Mulla on ihan sama!
Oon 168 cm ja 77 kg. En ole koskaan painanut näin paljoa.
Luulen, että tämä johtuu siitä, että olen koko lapsuuden ja teini-iän aina reilu parikymppiseksi todella hoikka, sellainen 50 kg ja sitten noin 55 kg. Omaksuin itselleni ns. hoikan identiteetin.
Reilu 25 vuotiaasta ylöspäin paino alkoi nousta. Oli pitkään sellainen 65 kg.
Nyt 45 + iässä painoa on yhä kertynyt eli 77 kg nyt, mutta peilistä katsoo yhä se noin vajaa 60 kg nainen. Valokuvista järkytyn.