Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, jotka voisivat haluta parisuhteen, mutta kuitenkin myös tietynlaisen oman tilan ja oman asunnon?
29.07.2025 |
Parisuhde olisi kiva, mutta toisaalta haluaisin siitä säännöllisesti myös spontaanin irtioton, jossa voisi vetäytyä vain rauhassa omille kämpilleen ja tehdä vaikka pari päivää jotain omia juttuja ilman, että tarvitsisi ajatella toiminko nyt väärin kumppania kohtaan kun haluan sitä omaa aikaa.
Kommentit (51)
Meillä toimii hyvin et asutaan saman katon alla mut välillä ei töiden takia nähdä pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kans asutaan omissa asunnoissa lähinnä mun halusta/tarpeesta. Tarvitsen tosi paljon aikaa yksin että lataudun ja jaksan olla sosiaalinen. Toimii hyvin.
Hyvin monet ovat parisuhteessa ilman yhteistä asuntoa ja ilman aikomustakaan asua koskaan yhdessä. Niin minäkin. Tämä on täysin tavallista.
Mun äiti vanhan polven ihmisenä häpeää sitä, että mulla ja kumppanilla on omat asunnot. Pitää sitä jotenkin outona. Jos joskus tulee puheeksi esim. jonkun sukulaisen kanssa, niin menee ihan vaikeaksi. Paras järjestely ainakin meidän kohdalla, eikä mua hävetä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koskaan asuisin kumppanin kanssa haluaisin oman huoneen jossa mulla sänky ja puuhailu/taiteilu/askartelu nurkka. Sit voi käydä toistensa huoneissa välillä yökylässä 🙂 olen aika perus introvertti eli tarvitsen aikaa ladata akkuja yksin. Mutta kyllä kumppanin kanssa asuminen muuten mukavaa olisi
N36
Olen etäsuhteessa. Ihan hyvin toimii, vaikka välillä pitkiäkin aikoja erossa. Videopuhelut toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan asuttu yhdessä jo yli 15 vuotta ja seukattu vielä kauemmin. Edelleen haluaisin muuttaa omaan asuntoon, mutta taloudellisesti se ei ole mahdollista, koska en kuitenkaan enää haluaisi vaihtaa huonompiin olosuhteisiin. Tätä varmaan vanhemmat ja sukulaiset päivittelisivät vuositolkulla, mutta kyllä jokaisen pitää tehdä niin kuin itselle on paras. Puolisoa en halua jättää tai vaihtaa, ainoastaan asumismuodon.
Kokeile kaukosuhdetta? Itse olen. Joillekin ei kyllä sovi. Ei saa olla läheisriippuvainen ja pitää osata rakastaa itseään myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti vanhan polven ihmisenä häpeää sitä, että mulla ja kumppanilla on omat asunnot. Pitää sitä jotenkin outona. Jos joskus tulee puheeksi esim. jonkun sukulaisen kanssa, niin menee ihan vaikeaksi. Paras järjestely ainakin meidän kohdalla, eikä mua hävetä yhtään.
Meillä myös. Ainostaan vanhemmat ihmiset ei ymmärrä
Ihan ok, jos täysin vilpittömästi suot myös kumppanillesi spontaanit irtiotot. Ymmärräthän myös, että sellainen voi tulla hetkellä, jolloin itse kuitenkin kaipaisit hänen seuraansa, aivan kuten hän saattaa juuri silloin tarvita sinua, kun vaadit omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen etäsuhteessa. Ihan hyvin toimii, vaikka välillä pitkiäkin aikoja erossa. Videopuhelut toimii.
Miten toimii, jos haluaa olla viikonlopun itsekseen, vaikkei kummallakaan ole sovittuna mitään erityistä menoa? Ja kuitenkin oltu joko koko arkiviikko itsekseen. Kuinka harvoin näkeminen kenellekin riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on nykyään hyvin yleistä. Varsinkin jos on jo vähän enemmän ikää ja/tai on toisella/kolmannella/ännännellä kierroksella. Oma tuntuma on että silloin on paljon harvinaisempaa haluta vielä saman katon alle jonkun kanssa. Saati naimisiin, hui.
Itse kuulun tuohon vähemmistöön.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin monet ovat parisuhteessa ilman yhteistä asuntoa ja ilman aikomustakaan asua koskaan yhdessä. Niin minäkin. Tämä on täysin tavallista.
Jos haluaa tapailla muita.
Entäs sitten kun syntyy yhteisiä lapsia? Kenen luona ne asuisivat?
Musta tuntuu että tää on milleniaalien parissa jo aika tavallistakin. Mä haluaisin mökin samasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin monet ovat parisuhteessa ilman yhteistä asuntoa ja ilman aikomustakaan asua koskaan yhdessä. Niin minäkin. Tämä on täysin tavallista.
Jos haluaa tapailla muita.
Näillä asioilla ei ole lopulta mitään tekemistä toistensa kanssa. Voi asua toisen kanssa ja olla naimisissakin ja silti naiskennella ympäriinsä. Kysymys on moraalista ja arvoista, ei asumisjärjestelyistä. Pettäjä pettää.
Vierailija kirjoitti:
Entäs sitten kun syntyy yhteisiä lapsia? Kenen luona ne asuisivat?
Ehkäisy on keksitty. Ei niitä yhteisiä lapsia yleensä tuosta vaan yllättäen synny.
Alue: Aihe vapaa
No, me asutaan puolison kanssa omissa asunnoissa. Jos muutetaan joskus yhteen, molemmille pitää olla tarpeeksi tilaa. Tämä systeemi ei sovi kaikille, mutta meille sopii. Me molemmat kaipaamme ajoittain täysin omaa tilaa ja rauhaa.