Avaudun vähän miehen vauvanhoidosta, kaipaisin kommenteja
Meillä lähes 1v pikkuinen. Syömisissä aika haastava tapaus, tällä hetkellä tykkäisi syödä lähinnä itse mikä onkin hienoa. Mutta mies ei viitsi antaa pienen harjoitella koska tulee niin paljon sotkua. Antaa lusikan käteen jos huomautan asiasta, mutta pitää lautasen kaukana ettei vauva saa sitä.. jotain raejuustonpaloja tms ei viitsi antaa "kun ne menee kuitenkin lattialle". Lopputulos on, ettei vauva tykkää syödä isän kanssa, hermostuu nopsaan ja mies sitten kyllästyy ja tokaisee "jaa, syöt sitten seuraavalla kerralla kun nyt ei ole nälkä". Meillä on laiha vauva, ja hänen syömiseen pitäisi todella panostaa! Mies tykkää jauhaa aina että "se on niin äidin vauva, aina vaan äidin perään" mutta kaitpa vauva on sitä jos äiti panostaa ja isä ei. Mies saattaa tokaista että mitä siinä kiljut tai ei ota pientä syliin vaikka tämä haluaisi. Tottahan vauva ymmärtää, ettei isä ole samanlainen hoivaaja kun äiti häntä kohtaan.. kotona mies saattaa "unohtaa" pienen vahtimisen, jos vaikka puhelin soi niin mies lähtee pienen luota jonnekin muualle puhumaan ja jättää vauvan yksin touhuamaan, sitten kun ihmettelen missä pieno on niin mies tokaisee että hänhän itse puhuu puhelimeen! Tällaista.
Meillä on myös nelivuotias ja häneen mies satsaa aivan erilailla. Vaikkakin väsyneenä saattaa olla tietyllä lailla tyly, mutta kumminkin erilaista.
Jos lähden isomman kanssa jonnekin, on ihan varma ettei mies ole saanut pientä syömään, ihan ok muuten menee kai keskenään. Normaalistikin esim kylvettää vauvaa vaikka olen kotona, tosin oma-aloitteisesti ei hirveästi mitään tee hänen suhteensa.
Yleistä miehille vai omani jotenkin erityisavuton ja välinpitämätön?
Kommentit (7)
ja taaperoaikana? Monet miehet saavat kunnon suhteen lapseen vasta kun tämä alkaa puhua ja olla seurallinen ja leikkiväinen.
Olen sitä mieltä, että anna miehen tehdä hoitohommat omalla tavallaan. Jos hän ei nyt ole niin innostunut syömisen opettelusta, niin anna syöttää. Sinähän ilmeisesti kuitenkin pääosin olet pientä ruokkimassa? Muutamat isin syöttökerrat eivät ravitsemusta pilaa.
Ole tarkkana nyt, ettet pilaa omalla "pätemiselläsi" sitä vähäistäkin yritystä mieheltä olla pikkuisen kanssa.
Ehkä hänen on luonnollisempaa olla ison lapsen kanssa, hoida sinä pääosin pieni.
Mies ei ole paljon vauvoja hoidellut eikä taaperoiden kanssa ollut, mutta isompien lasten kanssa sitten enemmän. Ekan ja tokan kohdalla ajattelin, että on epäreilua, kun minä otan enemmän vastuuta, mutta nykyään "jaetaan" usein lapset niin, että minä otan vauvan ja mies ottaa 3 isompaa ja touhuaa niiden kanssa ihan mukisematta
Minä pääosin hoidan pienen, mutta siksi ottaakin päähän ettei mies viittsi sitäkään vähää panostaa. Jos minä siivoan vauvan ruokasotkut neljä kertaa päivässä, pitäisi miehen jaksaa sama kerran päivässä! Oli aika avuton isomman vauva-aikana, vaikka nykyään tokaisee usein että "ei eetu ollut tällanen vauvana, ei se kiljunut näin paljon" tms vaikka tosiasiassa isompi oli hyvinkin haastava vauva, mies ei vaan muista ja minä tein silloinkin hankalimmat hommat. Ärsyttää, että molempien kohdalla mies on aina "likaiset työt" laittamassa minun vastuulleni.
Tuo tyyli taitaa olla monille miehille vähän tyypillinen, eikä mielestäni teillä ole vielä huolestuttavan paha tapaus. Sain ainakin sen käsityksen, että miehesi on kuitenkin pohjimmiltaan lapsia kohtaan rakastava ja lempeä. Se on tärkeintä.
Meilläkin mies ihmetteli ja kurtisteli kulmiaan lapsen "sotkemiselle", vaikka meillä on todella siisti syömäri. On myös aika kärsimätön ja avuton monissa asioissa, eikä välttämättä halua edes opetella joitain asioita. Ei myöskään kestä lapsen itkua vaan saattaa tiuskia minulle, että tee nyt jotain että se hiljenee (esim. kaupassa kun yritän vaan hoitaa ostokset äkkiä ja tiedän että itkee väsymystä).
Minusta myös tuntuu, että miehen on vaikeampi ymmärtää tiettyjä ns. pehmeitä arvoja lapsen kasvatuksessa ja hoidossa, he ajattelevat tyypillisesti mekaanisemmin ja yksioikoisemmin. Esim. mieheni oli sitä mieltä, että kun tissimaito riittää huonosti, annetaan heti pulloa. Ei oikein käsittänyt että asia on monimutkaisempi eikä helppo vaihtoehto välttämättä ole paras.
Yritetään kestää näitä miehiä, vai mitä... :)
omani hoiti lasta vauva-aikana todella innokkaasti.
Ihan tyyillistä miehille, ei ole hoitoviettiä eikä siksi jaksa panostaa vauvaikäiseen.