Miten jotkut jaksavat olla niin positiivisia?
Ystävälläni on kolmas syöpä ja hän on silti iloinen ja positiivinen, ja jaksaa huolehtia muista. Itse olisin aivan palasina.
Kommentit (56)
Siis hän on varmaan kuolemansairas jos syöpä uusiutuu... Muistathan olla hänelle tukena, kaikki eivät näytä ulospäin pahaa oloaan ja yrittävät olla vahvoja muita varten...
No onko vaihtoehtoja ? Pakko olla että jaksaa elämän vastoinkäymisiä. Mietin vain ystävääsi, miksi joutuu auttamaan muita, kuunteleeko kukaan ystävääsi ? Muiden pitäisi auttaa eikä sairastuneen
Vierailija kirjoitti:
Siis hän on varmaan kuolemansairas jos syöpä uusiutuu... Muistathan olla hänelle tukena, kaikki eivät näytä ulospäin pahaa oloaan ja yrittävät olla vahvoja muita varten...
Ei, vaan kolmas ERI syöpä. Aivan kamala tilanne, mutta hän vain jaksaa olla iloinen ja löytää elämästä onnea. Mä olisin varmaan aivan elämäniloni menettänyt jos olis tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
No onko vaihtoehtoja ? Pakko olla että jaksaa elämän vastoinkäymisiä. Mietin vain ystävääsi, miksi joutuu auttamaan muita, kuunteleeko kukaan ystävääsi ? Muiden pitäisi auttaa eikä sairastuneen
Hän vain on sen tyyppinen ihminen että pitää muista huolen. Ja tukiverkostoa kyllä hänelle löytyy myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hän on varmaan kuolemansairas jos syöpä uusiutuu... Muistathan olla hänelle tukena, kaikki eivät näytä ulospäin pahaa oloaan ja yrittävät olla vahvoja muita varten...
Ei, vaan kolmas ERI syöpä. Aivan kamala tilanne, mutta hän vain jaksaa olla iloinen ja löytää elämästä onnea. Mä olisin varmaan aivan elämäniloni menettänyt jos olis tuollaista.
No jo on yhdelle ihmiselle kantamista annettu... Huhhuh.
No ei se murehtiminen varmaan mitään auta. Elämä on paljon helpompaa, kun haluaa nähdä ja keskittyä hyvään. Koska sitäkin on. Mä olisin varmaan myös vähän samanlainen kuin ystäväsi. Jos en voi asialle eli sairaudelle itse juuri mitään, totean prkl ja ehkä itken hetken, mutta sitten otan ilon irti kaikesta kauniista ja hyvästä maailman päällä. Ennemmin kuljen polkuni valoisalla puolella, kuin varjon puolella. Sanottakoon tähän, että minulla on kaksi kurjaa pitkäaikaissairautta seuranani ja kohdunkaulansyöpäkin on läpikäyty ja voitettu aikoinaan. Silti elän ja haluan elää ilon ja positiivisen kautta sekä nähdä hyvän.
Jotkut ihmiset vain ovat vahvempia kuin toiset, ja vielä jakavat sitä vahvuuttaan muillekin. Tunnen tällaisen ihmisen, vastoinkäymisiä paljon mutta silti jaksaa aina muidenkin apuna ja korvana olla...
Olisi se kiva olla tällainen positiivinen ihminen. Mutta nytkin sellaisia terveysmurheita tässä päällä, että en vaan osaa ja pysty. fiilis menee ennemmim alakulon puolelle.
Tätä olen miettinyt joskus, jotkut on ihan rikki kun tulee pienikin vastoinkäyminen, masennutaan ja jättäydytään tuuliajolle, toiset taas puskuttaa eteenpäin oli mikä oli positiivisena. Olettaisin että elämämalli ja kasvatus asia monen kohdalla.
Koska negatiivisuus nyt ei ainakaan paranna mahdollisuuksia selvitä syövästä eikä tee loppuelämästäkään yhtään sen mukavampaa.
Ehkei halua kuluttaa aikaa hukkaan murehtimiseen tai tekee salaa muualla. On muiden tukea? Ehkei halua näyttää lapsille. On hyvät lääkkeet? Ajattelee että elämää on täällä ja toisella puolella.
Mielellä on suuri merkitys terveydessä ja kehon paranemisessa.
Olen varmaan samaa laatua. Kun tulee vastoinkäymisiä niin hetken niitä murehdin ja saatan itkeä tirauttaa, mutta sitten iskee tahto päälle ja haluan murehtimisen sijaan nauttia elämästä.
Minulla on voimakas tahto elää hyvää elämää. Murheet ovat murheita ja niitä ei kannata jäädä ylimääräisiä vatvomaan,siitä ei ole mitään hyötyä ja jopa haitta. Niille annetaan asiaankuuluva huomio tietysti, mutta sitten se tahto suunnataan asioihin jotka parantaa elämää, eikä huononna.
Onkohan ystäväsi erityisen älykäs? Ymmärtääkseni tämä piirre liittyy korkeaan älykkyyteen.
Jospa se on kaikki pelkkää näyttelyä ja menee vessaan märisemään heti kun toiset ei näe.
Positiivinen ajattelu on terveellistä myös keholle, ei pelkästään mielelle.
Vierailija kirjoitti:
Jospa se on kaikki pelkkää näyttelyä ja menee vessaan märisemään heti kun toiset ei näe.
Aivan varmasti tämä tyyppi ei mene. 😀
Osaa kyllä näyttää huonotkin fiiliksensä, mutta osaa jotenkin ne käsitellä niin että pystyy keskittymään sitten taas hyvään.
Kalliiksi tulee kaverisi yhteiskunnalle...
En tiedä mutta stemppiä ystävällesi