Lue keskustelun säännöt.
VELKOJEN PERIYTYMISESTÄ! Voisiko joku ystävällinen (asiasta tietävä) valoittaa tätä asiaa?
13.09.2008 |
Siis periytyykö velka? Jos ei, niin millä perusteella. Jos periytyy, niin millä perusteella?
Isälläni miljoonavelat ja hän asuu eri maassa (ei siis Suomessa, vaikka on kyllä Suomen kansalainen). Samassa maassa hänellä on toinenkin (aikuinen) lapsi, me 2 olemme hänen ainoat ns. rintaperillisensä.
Kun hän kuolee, joudunko minä yksin vastuuseen tuosta miljoonapotista? Toinen perillinenhän asuu eri maassa (ja on myös tämän toisen maan kansalainen - tuskin Suomen lainsäädäntö (Suomessa myös ne isäni velkojat) ulottuu sinne asti). Onko mitään tehtävissä vielä isäni eläessä, etten joutuisi hänen veloistaan henkilökohtaiseen vastuuseen?
Tosi kiva suunnitella tässä omaa elämää; talolainaa ja uraa, jos kaikki tulee olemaan siinä vaiheessa turhaa, kun isäni kuolee. Isäni ja äitini ovat myös eronneet, ja äitini puolelta on tulossa (paljon) perintöä. Onko nyt odotettavissa se, että äitini perintö menee minun kauttani isäni velkojille sitten joskus tulevaisuudessa? Kamala tilanne.
Ja kiltit please, ei vastauksia tyyliin "ei ne velat periydy" - perustelkaa vähäsen, jookos, sillä ihan varmasti joissakin tapauksissa velat kyllä periytyvät! Ja aika herkästikin vielä, jos olen oikein lukemaani (lakisivustoa) ymmärtänyt.
Kommentit (13)
Perilliset hakevat kuoleman jälkeen vainajan konkurssiin jolloin velat ei periydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei periydy, jos perunkirjoitukset pitää 3 kk sisällä kuolinpäivästä. Mun isä kuoli kk sitten ja oikeusaputoimistosta sain tälläista tietoa, kun hädissäni tuosta velan mahdollisesta periytymisestä kyselin.
sillä he perivät sitten osaltaan isoisänsä
Perikunta perii velat ja velat maksetaan perinnöstä. Jos perinnöstä ei ole millä maksaa, perikunta haetaan konkurssiin (tai mikä termi lie) ja näin ollen et joudu henkilökohtaisesti vastuuseen isäsi veloista.
jos isälläsi on omaisuutta ja velkaa, velka peritään omaisuudesta jota on, mutta sinä et niitä loppuja joudu maksamaan, ellet ole ollut takaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma käsitykseni on että Suomessa kuolinpesästä maksetaan velat, ja jos pesässä ei ole rahaa, niin ne velat jää sitten maksamatta / siirtyy takaajille. Mutta isäsi tapaus on niin monipuolinen että vaatinee asiantuntijan selvittämään asiaa
Juuri näin.
silloin perit kaiken mitä hänellä on, velkoineen. Ota siis perinnön tullessa selvää siitä, onko varallisuus suurempi kuin velat? Ellei ole, voit kieltäytyä perinnöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennemmin se 200€ tunnista lakiapua, kun miljoonia niskassa vuosien päästä.
Mutta ysin vastaukseen sellainen kommentti ja jatkokysymys, että ei kai se nyt niin voi olla, että omat lapseni joutuvat kärsimään vaarinsa kikkailusta?! Eihän siinä ole mitään järkeä.
Ap.
Mutta teillä tilanne on monimutkaisempi, koska velkoja on ilmeisesti ulkomaillakin. Eli lakiapua tarvitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei heidänkään tarvitse ottaa perintöä vastaan. Ja jos vanhempasi ovat eronneet virallisesti, ei äitisikään vastaa mistään. Ota vaan lakimieheen yhteyttä, saat mieenrauhan, mutta uskon kyllä, että kaikki on kunnossa.
Kuka vastaa vainajan veloista?
19.12.2006
Teksti: Ulla Simola Kuvat: OP-kanava Lähde: Taloustaito 11/2006
Uusien asuntolainojen laina-aika on jo keskimäärin noin 20 vuotta, ja laina-ajat ovat venymään päin. Aivan harvinaisia eivät ole 30 vuoden lainat, ja jopa 60 vuoden lainoja myönnetään.
Usein huippupitkät lainat ovat myös suuria. Niitä ei välttämättä ole ajateltukaan maksettavan kokonaan pois kuukausilyhennyksillä, vaan aikanaan esimerkiksi asunnon myynnistä saatavilla varoilla. Tulevaisuudessa yhä useammalla suomalaisella lieneekin kuollessaan velkaa.
Perilliset, älkää silti hermostuko! Jos kuolinpesän asiat hoidetaan tunnollisesti, kuolinpesän osakkaat, perilliset, eivät joudu vastuuseen vainajan veloista. Normaalisti osakkaat vastaavat veloista vain kuolinpesän omaisuudella, joten lapset eivät esimerkiksi joudu maksamaan vanhemmaltaan jäänyttä asuntolainaa omasta pussistaan - eivät edes silloin, kun kuolinpesän varat eivät kata velkoja kokonaan.
Mahdollinen perinnön pieneneminen velan vuoksi saattaa tietysti tulla yllätyksenä, jos lapset ja vanhemmat eivät ole asioistaan jutelleet eikä vainajan lainasta ole perheessä laajemmin tiedetty.
Laiminlyönti voi tuoda velkavastuun
Kuolinpesän hoitamisessa tärkeintä on huolellisuus ja rehellisyys. "Pesän osakkaat voivat joutua vainajan veloista henkilökohtaiseen vastuuseen, jos perunkirjoituksen toimittaminen laiminlyödään tai perunkirjoituksessa salataan asioita ja tästä aiheutuu velkojalle vahinkoa", lakimies Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitosta muistuttaa.
Perunkirjoitus täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Sen jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa perukirja verottajalle.
Perunkirjoituksessa selviävät vainajan varat ja velat. "Ennen perunkirjoitusta ei ole syytä maksaa vainajan velkoja pois, elleivät ne ole erääntymässä", Juha-Pekka Huovinen sanoo.
Erääntyvät velat tai maksuerät (esim. asuntolainan kuukausierät) voi maksaa, kunhan huolehditaan siitä, ettei ketään velkojaa suosita muiden kustannuksella. Sitä vaaraa ei yleensä ole, jos kuolinpesässä tiedetään olevan varoja enemmän kuin velkoja.
Jos taas pesä on tai sen epäillään olevan ylivelkainen, perunkirjoitus kannattaa järjestää mahdollisimman nopeasti, jotta velkoja päästään maksamaan oikeassa, lainmukaisessa etuoikeusjärjestyksessä.
Aina pesällä ei ole tietoa kaikista vainajan sitoumuksista. Jos velkojia ja velkoja on paljon tai niistä on epäselvyyttä, perunkirjoituksen jälkeen kannattaa hakea käräjäoikeudelta julkinen haaste. Jos pesän epäillään olevan ylivelkainen, pesänselvittäjällä on velvollisuus hakea se.
Haaste julkaistaan Virallisessa lehdessä, jonka jälkeen velkojien täytyy ilmoittaa pesälle saatavansa. "Jos saatavasta ei tässä vaiheessa ilmoiteta, pesälle tuntemattomat velat lakkaavat", Juha-Pekka Huovinen sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka vastaa vainajan veloista?
19.12.2006
Teksti: Ulla Simola Kuvat: OP-kanava Lähde: Taloustaito 11/2006Uusien asuntolainojen laina-aika on jo keskimäärin noin 20 vuotta, ja laina-ajat ovat venymään päin. Aivan harvinaisia eivät ole 30 vuoden lainat, ja jopa 60 vuoden lainoja myönnetään.
Usein huippupitkät lainat ovat myös suuria. Niitä ei välttämättä ole ajateltukaan maksettavan kokonaan pois kuukausilyhennyksillä, vaan aikanaan esimerkiksi asunnon myynnistä saatavilla varoilla. Tulevaisuudessa yhä useammalla suomalaisella lieneekin kuollessaan velkaa.
Perilliset, älkää silti hermostuko! Jos kuolinpesän asiat hoidetaan tunnollisesti, kuolinpesän osakkaat, perilliset, eivät joudu vastuuseen vainajan veloista. Normaalisti osakkaat vastaavat veloista vain kuolinpesän omaisuudella, joten lapset eivät esimerkiksi joudu maksamaan vanhemmaltaan jäänyttä asuntolainaa omasta pussistaan - eivät edes silloin, kun kuolinpesän varat eivät kata velkoja kokonaan.
Mahdollinen perinnön pieneneminen velan vuoksi saattaa tietysti tulla yllätyksenä, jos lapset ja vanhemmat eivät ole asioistaan jutelleet eikä vainajan lainasta ole perheessä laajemmin tiedetty.
Laiminlyönti voi tuoda velkavastuun
Kuolinpesän hoitamisessa tärkeintä on huolellisuus ja rehellisyys. "Pesän osakkaat voivat joutua vainajan veloista henkilökohtaiseen vastuuseen, jos perunkirjoituksen toimittaminen laiminlyödään tai perunkirjoituksessa salataan asioita ja tästä aiheutuu velkojalle vahinkoa", lakimies Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitosta muistuttaa.
Perunkirjoitus täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Sen jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa perukirja verottajalle.
Perunkirjoituksessa selviävät vainajan varat ja velat. "Ennen perunkirjoitusta ei ole syytä maksaa vainajan velkoja pois, elleivät ne ole erääntymässä", Juha-Pekka Huovinen sanoo.
Erääntyvät velat tai maksuerät (esim. asuntolainan kuukausierät) voi maksaa, kunhan huolehditaan siitä, ettei ketään velkojaa suosita muiden kustannuksella. Sitä vaaraa ei yleensä ole, jos kuolinpesässä tiedetään olevan varoja enemmän kuin velkoja.
Jos taas pesä on tai sen epäillään olevan ylivelkainen, perunkirjoitus kannattaa järjestää mahdollisimman nopeasti, jotta velkoja päästään maksamaan oikeassa, lainmukaisessa etuoikeusjärjestyksessä.
Aina pesällä ei ole tietoa kaikista vainajan sitoumuksista. Jos velkojia ja velkoja on paljon tai niistä on epäselvyyttä, perunkirjoituksen jälkeen kannattaa hakea käräjäoikeudelta julkinen haaste. Jos pesän epäillään olevan ylivelkainen, pesänselvittäjällä on velvollisuus hakea se.
Haaste julkaistaan Virallisessa lehdessä, jonka jälkeen velkojien täytyy ilmoittaa pesälle saatavansa. "Jos saatavasta ei tässä vaiheessa ilmoiteta, pesälle tuntemattomat velat lakkaavat", Juha-Pekka Huovinen sanoo.
Vaikkakin toisaalta tässä(kin) sanotaan, että veloista ei joudu henkilökohtaisesti vastuuseen, JOS perunkirjoitus järjestetään nopeasti ja huolellisesti - eikä kuolinpesään ole kajottu. Meillä asiaa hankaloittaa (todellakin) huomattavasti se, että isäni asuu eri maassa - samoten siskoni. Ja ilmeisesti perunkirjoitus pitää hoitaa siinä maassa missä ihminen on viimeksi asunut (ja kuollut). Entä jos siskoni kajoaa kuolinpesään ennen kuin asiat ovat kunnossa? Silloinhan minäkin saan velkoja niskoilleni.
Monimutkaista.
Onneksi ei vielä ajankohtaista - isäni siis vielä elää, ja voi hyvin - ikääkin on vasta 54 vuotta. Joskus asia on kuitenkin edessä, toivottavasti lainsäädäntö on edelleen perillisille velkojen suhteen armollinen.
Ap.
Oma käsitykseni on että Suomessa kuolinpesästä maksetaan velat, ja jos pesässä ei ole rahaa, niin ne velat jää sitten maksamatta / siirtyy takaajille. Mutta isäsi tapaus on niin monipuolinen että vaatinee asiantuntijan selvittämään asiaa