Lue keskustelun säännöt.
Mies: riittääkö sinulle, että kumppanisi on "ihan kiva" vai pitääkö hänen täyttää kaikki kriteerisi?
11.06.2025 |
Kysymykseni on osoitettu miehille:
Oletteko joskus tehneet parinvalintaa sillä ajatuksella, että "tämä nainen, johon olen tutustunut, ei täytä kaikkia kriteerejäni, enkä tunne suurta vetovoimaa häntä kohtaan, mutta hän on ihan kiva ja viihdyn hänen seurassaan ja se riittää minulle "?
Jos olette näin tehneet, niin oletteko olleet tyytyväisiä? Vai onko teille myöhemmin hiipinyt mieleen, että "pitäisikö mun kuitenkin jättää tämä nainen, että ehkä mun kannattais yrittää löytää parempi nainen?"
Itse ainakin tunnen muutaman pariskunnan, jotka vaikuttavat siltä, että molemmat tai jompi kumpi heistä on "tyytynyt" kumppaniinsa siksi, kun ei ole saanut parempaa. He kuitenkin vaikuttavat olevan ihan tyytyväisiä.
Itse hieman toivoisin löytäväni miehen, joka tyytyisi minuun ja lakkaisi etsimistä aina vaan parempaa.
Kommentit (75)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä on ap:n itsekunnioitus? Tyytyjät pettävät ja lähtevät ennen pitkään matkoihin, kun sopiva tulee vastaan. Et halua olla varalla paremman puutteessa.
Ei varmaan monenkaan tarvitse tyytyä parisuhteessaan eikä muissa ihmissuhteissaan..
Asetin tärkeimmät kriteerit, muutamista ehdokkaista joutui toteamaan että kiitos mutta ei kiitos ja lopulta tärppäsi.
Huom kriteerit ei tarkoita että etsisi jotain täydellisyyttä. Kriteerit ovat vain niitä asioita jotka ovat kullekin tärkeitä ja joihin suhde voi ennenpitkää kaatua jos niissä näkemykset ei mätsää.
Siinä että on ihan kiva on aika paljon matkaa siihen. että täyttäsi kaikki kriteerini.- En odota tai vaadi, että kumppanini olis täydellinen ja täyttäsi kaikki kriteerini mutta ihan kivakaan ei vielä riitä. Olen ja olen ollut niin kauan sinkkuna, että tiedän pärjäääväni ja enimmäkseen nauttivani elostani sinkkuna ilman erityistä tarvetta tai kiirettä pariutua sellaisen kanssa,josta päällimäine tunne olisi tyytyminen; kun en parempaakaan saisi. Minusta tällainen "tyytyminen" ei olisi reilua häntäkään johon (muka) vain tyytyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaisin kumppanin, niin olisi pakko tyytyä. En halua, joten minun ei tarvitse tyytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riitti ihan kiva koska ollaan oltu 22 vuotta yhdessä. Päätettiin alkaa seurustellaa yläasteen jälkeen vaikka menin lukioon ja mies amikseen..
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan monenkaan tarvitse tyytyä parisuhteessaan eikä muissa ihmissuhteissaan..
Harva mies on lähelläkään sitä asemaa, että voisi oikeasti valikoida kumppaniaan. Mies ottaa sen, minkä voi saavutuksillaan, ulkoisella olemuksellaan, iällään ja taidoillaan saada. Vaihtoehtoisesti voi olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun exä. Suhde kaatui juuri siihen, että mies vain tyytyi minuun eikä tuntenut mitään erityistä vetoa minuun. Mulle se nyt ei vaan riittänyt. Sittemmin löysin paremman miehen, joka tuntee (edelleen ja vahvasti) vetoa minuun, vaikka en toki mikään täydellisyys (hyi kamala, tupakkia poltin tavatessamme ja tatuointikin on) hänen kriteereillään ole. Mut se vetovoima ja tunne. Molemminpuolisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan monenkaan tarvitse tyytyä parisuhteessaan eikä muissa ihmissuhteissaan..
Harva mies on lähelläkään sitä asemaa, että voisi oikeasti valikoida kumppaniaan. Mies ottaa sen, minkä voi saavutuksillaan, ulkoisella olemuksellaan, iällään ja taidoillaan saada. Vaihtoehtoisesti voi olla yksin.
Nyt on täyttä basuunaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään tyydy. Rakkaus on ainoa mahdollinen perusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kannattaa olla toinen silmä auki, jos parempi kumppaniehdokas sattuu tulemaan vastaan.
Elämä on ainutkertainen, mitä sitä turhaan yhden ja saman kanssa elämään, kun uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia on maailma täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan monenkaan tarvitse tyytyä parisuhteessaan eikä muissa ihmissuhteissaan..
Harva mies on lähelläkään sitä asemaa, että voisi oikeasti valikoida kumppaniaan. Mies ottaa sen, minkä voi saavutuksillaan, ulkoisella olemuksellaan, iällään ja taidoillaan saada. Vaihtoehtoisesti voi olla yksin.
Nyt on täyttä basuunaa.
No ei ole.
Kysymyksen asettelu on väärä.
Ei riitä, että on ihan kiva. Mutta ei tarvitse täyttää kaikkia kriteerejä.
Ap ilmeisesti näkee kumppanin etsimisen speksilistan ruksailuna ja objektiivisesti tasokkaimman mahdollisen yksilön etsintänä. Samaa ajatusmaailmaa olen havainnut monella muullakin naissukupuolisella. Toiveet miehelle ovat melko samanlaisia; harva etsii lyhyttä, hintelää, vähään tyytyvää tai seksuaalisesti submissiivista, ihan noin vain esimerkkeinä.
Itse en kuitenkaan näe asiaa noin. Vetovoimaa pitää olla eikä ainakaan minulla ole kiinnostusta kädenlämpöiseen suhteeseen johon ryhdytään lähinnä koska ei osata olla yksin. Tiettyjen asioiden pitää osua yksiin, mutta loppu ei ole kiinni speksilistoista.
Luonne on tärkein aina. Ei voi seurustella naisen kanssa jonka luonne ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan monenkaan tarvitse tyytyä parisuhteessaan eikä muissa ihmissuhteissaan..
Harva mies on lähelläkään sitä asemaa, että voisi oikeasti valikoida kumppaniaan. Mies ottaa sen, minkä voi saavutuksillaan, ulkoisella olemuksellaan, iällään ja taidoillaan saada. Vaihtoehtoisesti voi olla yksin.
Nyt on täyttä basuunaa.
No ei ole.
Todellakin on.
Vierailija kirjoitti:
Mun exä. Suhde kaatui juuri siihen, että mies vain tyytyi minuun eikä tuntenut mitään erityistä vetoa minuun.
Minä myös kerran yritin deittailla tällaista miestä, josta huomasi, että ei hän edes ollut ihastunut minuun. Hän olisi halunnut jatkaa tutustumista, mutta minä olin sitä mieltä, että jos kummallekaan ei ole 7-8 tapaamisen jälkeen tullut ihastumisen tunteita, niin ei niin tule jatkossakaan.
^ esimerkiksi tunnen nuorehkon pariskunnan, jossa nainen on totaali-yh ja hänellä oli taapero ja leikki-ikäinen lapsi kun hän tapasi nuoremman miehen. Ja tämä nainen lievästi sanottuna "haastava" luonteeltaan, että vöhön ihmettelen, miksi se pojankloppi on lähtenyt tuollaiseen soppaan mukaan.
Ja myös tunnen yh- naisen, joka otti 10v nuoremman toyboyn kotiinsa elätettäväksi, niin miksei hän voinut jatkaa sopivamman kumppanin etsintää?