Bulimia: Areenassa on ohjelma Kehoni ja minä

Sarjassa käydään läpi 22-vuotiaan Hannan matkaa seitsemän vuoden bulimian sairastamisen jälkeen hoitoon, jossa hän pääsee ensin tapaamaan hoidossa muita bulimikkoja ja hän kokee saavansa vertaistukea. Hoitotapaamisessa hän saa lähetteen päiväsairaalaan, koska heräsi epäilys, että hänen sairautensa ailahtelu voi riippua kuukautiskierron aiheuttamasta hormonaalisesta vaihtelusta. 



En sairasta bulimiaa, mutta läheiseni sairastaa bulimiaa. Sarja avasi minulle bulimiaa ja opin uutta. Yhdellä ystävälläni on paha PMS ja hän syö kuukautiskierron mukaan masennuslääkkeitä muutamana päivänä kuukaudessa ja se on yllättävästi auttanut häntä. En ole ikinä ajatellut, että hormonien heittely voisi vaikuttaa myös bulimiaan ja nyt se tuntuu itse asiassa loogiselta, koska ihminen on kokonaisuus.

Minä pystyn ymmärtämään hyvin Hannan tuskan ohjelmassa, koska olen nähnyt ystäväni tuskaa paljon. Kyseessä on sairaus, joka voi jopa invalidisoida ihmisen. Suomessa on viimeisimmän tutkimuksen mukaan syömishäiriöiseksi luettavaa käytöstä 20% teineillä ja nuorehkoilla naisilla. Esimerkiksi sekamuotoiset syömishäiriöt jäävät täysin ilman median huomiota.

Ulkonäkökeskeinen maailma ja media ei auta yhtään ihmisten terveen ruokasuhteen saavuttamisessa. Suomessa syömishäiriöihin ei saa yhtä helposti apua kuin Ruotsissa. Välillä tuntuu siltä, että niitä pidetään ohimenevänä vaiheena tytön tai naisen elämässä.