Missä vaiheessa mies alkaa osallistua

hoitamaan vauvan synnyttyä. Itse olin huonossa kunnossa, minua hoidettiin synnytysosastolla, mies ja vauva olivat vauvaosastolla ja hoiti vauvaa,ihan kuin äiti, mutta ei imettänyt... Käyttivät pari kertaa päivässä vauvaa minulla. Mies ryypytti maitoa vauvalle, ei annettu tuttipulloa. Kolmen päivän päästä pääsin itse vauvaosastolle, mies kotiin. Opetti mua kylvettämään vauvan. Ei ookertaakaan tarvinnut pyytää, että hoidatko. Nyt vaan laitat miehen hoitamaan, äläkä odottele.

meillä mies jo laitoksella halusi innokkaasti hoitaa ja toimia vauvan kanssa, myöhemmin patisti mua kaupoille tms, jotta sai olla rauhassa kahden vauvan kanssa :)



Kuulostaa siltä, että teillä mies ehkä valpastuu vasta pakottamalla ja ajan kanssa, eli kun siitä tulee "lapsi", jonka kanssa voi helpolla kommunikoida ja touhuta asioita.

mutta ihan heti lähti kun lapset syntyivät. Yhteisiä lapsia kun ovat.

Ap, oletko lähtenyt omiin menoihisi ja antanut miehelle mahdollisuuden/ pakottanut miehen hoitamaan lastaan?

Sama homma kuin muilla. Synnäriltä asti on osallistunut tasapuolisesti kaikkeen vauvanhoitoon ja kotitöihin. Mä puolestani olen siitä niin iloinen ja kiitollinen, että tykkään hemmotella ukkoa vähän extrakivalla ;)



Mutta ap, olen pahoillani tilanteestasi :( Koita laittaa mies ymmärtämään, että äidin jaksaminen on koko perheen etu.

Siitä se lähti, napanuoran leikkaamisesta.

Meillä itse asiassa mies hoiti enemmän vauvaa kuin minä.

ja sen jälkeen hoito hiljalleen lipui kokonaan minulle. Eli alku oli lupaava, mutta sitten lipsui ja nyt kun esikoinen on 18v, ei ole enää hoitotarvetta.



Ei sillä ole merkitystä, miten äiti toimii vaan sillä, mitä isa haluaa tehdä. Uutuudenviehätys katosi viikossa, sitten ei tepsinyt enää mikään. Ja mies on saanut lasten kanssa toimia ihan miten tahansa, vaikka kylvettää vauvan vaatteet päällä, jos siten on halunnut tehdä, en ole puuttunut. Se vaan ei tahdo!

ja sen jälkeen hoito hiljalleen lipui kokonaan minulle. Eli alku oli lupaava, mutta sitten lipsui ja nyt kun esikoinen on 18v, ei ole enää hoitotarvetta.

Ei sillä ole merkitystä, miten äiti toimii vaan sillä, mitä isa haluaa tehdä. Uutuudenviehätys katosi viikossa, sitten ei tepsinyt enää mikään. Ja mies on saanut lasten kanssa toimia ihan miten tahansa, vaikka kylvettää vauvan vaatteet päällä, jos siten on halunnut tehdä, en ole puuttunut. Se vaan ei tahdo!

Hän kun käy töissä, mielestään riittää että leikkii vauvan kanssa n. puoli tuntia päivittäin. Äiti hoitaa loput 23,5h. Ekan vaipan vaihdoin kun poika oli pariviikkoinen, ennen sitä isä hoiti kaiken, myös syöttämisen kun poika oli pulloruokinnalla. Sitten katosi uutuudenviehätys ja kas, isä ei ole vaihtanut nytkään yhtään vaippaa viikkoon...

Ainakaan oma mieheni. Ei kaikki vaan ala. Ainakaan jos ei ole pakko..!

heti synnytyksen jälkeen ja jatkui tällaisena, mies oli reilun vuoden hoitovapaallakin. Toki olen kuullut tarinoita, joissa mies on 4 ekaa vuotta täysin passiivinen ja kokee sitten jonkin herätyksen ja alkaa osallistua.

Tosin pitkät imetykset ovat johtaneet siihen että tavallaan jako meni niin muiden kuin esikoisen kanssa, että isommat olivat miehen heiniä ja vauva minun.



Silti tiedän että on miehiä, jotka rohkaistuvat hoitamaan "kunnolla" vasta vauvaiän jälkeen. Se vauvan hoito vaan on luonnollisempaa äidiltä.

kannattaa käydä keskustelu lapsen hoidon järjestämisestä. Ja jos todella ei ole yksin valmis hoitamaan lasta miehen lusmutessa, kannattaako ehdoin tahdoin lisääntyä semmoisen kanssa? Vaikka todellisuus ei olisikaan täysin tasa-arvoinen, naisellaon ainakin moraalinen voitto, jos mies on aikanaan luvannut hoitaa vähintään 50% (ajasta, kun ei ole töissä).



Tyhmää olettaa toisesta mitään, mistä ei etukäteen olla sovittu!

Siitä se lähti, napanuoran leikkaamisesta.