Onko tämä nyt sitä ansaittua "parisuhderakkautta"?
Myönnän suhteen olevan ensimmäinen oikea parisuhde aikuiselämäni aikana. Aloitus ei ole provo, vaikka pahoittelen jo etukäteen jos en kykene ilmaisemaan itteeni selkeästi. Asumme yhdessä (muutettiin vuoden vaihteessa yhteen) ja olen pikkuhiljaa alkanut huomata miehessä ja yhteiselossa omituisia piirteitä, esim. miehen suuttuessa menen lukkoon ja riidan sopimisen jälkeen koen viikon ajan etten voi olla oma itseni, en pysty kertomaan vapaasti ajatuksista toiveista. Tällä viikolla mies yhtäkkiä päätti riidan sopimisen jälkeen muuttaa yhteistä kauppareissua eli aikaisti sitä päivällä vaikka olin jo sopinut tapaamisen ystäväni kanssa. Meillä on yhteiset rahat joten kaupassa käydään yhdessä. Jouduin keksimään pikaisen hätävalheen ystävälle miksi en juuri nyt voi tavata ja lähdin äkäisen miehen kanssa kauppaan ja sieltäkin jäi lähes kaikki tarvirsemani ostokset tekemättä, ja mies suostui ostamaan "omilla" rahoillaan minulle vain pari tuotetta ja nekin halppisversioita. Kaupassa mies ei odottanut minua ja sain juosta perässä jotta ehdin samaan aikaan miehen kanssa kassalle. Kotona mies alkoi sättimään minua kuinka paljon kulutan ja ahnehdin vaikka meillä on yhteiset rahat. Vastasin miehelle että hän osti itselleen kaiken kalliin ja mieluisan mutta jätti minun työlounasevästarvikkeet ostamatta enkä halua syödä työpaikkaruokalassa koska maksaa. Mies myös vaati että töykeän käytöksen vuoksi minun täytyy huomiseen mennessä pyyhkiä koko kämpästä pölyt, luututa lattiat, imuroida ja pestä vessa. Aikaisemmin viikkosiivous on tehty sovussa yhdessä. Mies tekee illallista ja huikkasi että hän syö yksin lähes koko lihapaketin mutta antaa minulle yhden pienen lihasiivun ja pari perunaa mitkä jäävät yli.
En ole parikymppinen teini, mutta ystäväni mies ei koskaan käyttäydy noin, vaan on vieraanvarainen ja tarjoaa minullekin usein syötävää jos ovat aikeissa syödä tai ovat kutsuneet minut iltaa viettämään. Oma mies ei kysele kuulumisia eikä tarjoile extraa. Itkettää ja on paha mieli, kun oma kumppani kohtelee huonosti. Onko minussa jokin vika vai onko tämä normaalia käytöstä mieheltä parisuhteessa?
Kommentit (57)
Skitso ja tuo että "rankaisee" sinua töykeästä käytöksetä kuulostaa myös sairaalta.
Muuta takaisin omillesi ja mieti sitten, haluatko jatkaa parisuhdetta, tuskin haluat.
Miehissä on todella paljon sellaista porukkaa, jotka eivät kelpaa lähisuhteisiin.
Rahat ainakin omille tileille asap!
Vierailija kirjoitti:
Provo.
Kirjoitin jo ettei ole, vaan totta.
Tässä oli liikaa yritystä, ei mitään uskottavuutta.
Mikään tuossa ei ole normaalia, vaan taloudellista ja henkistä väkivaltaa, fyysinen väkivalta todennäköisesti alkaa kun olet niin nujerrettu ettet enää pysty lähtemään. Suosittelen nopeaa eroa ilman mitään keskusteluita, lusikat jakoon ja omaan kämppään.
Miksi suistuit oeruuttamaan ystäväsi tapaamisen?
Miksi suostut yhteisiin rahoihin, jos sun tuotteita ei osteta?
Miksi olet suhteessa, jossa on henkistä väkivaltaa, taloudellista väkivaltaa ja eristämistä omista ihmissuhteista?
Jos tuo on totta, sinun on aika nostaa kytkintä, olet jo täysin miehesi alistamisen ja manipuloinnin kohteena. Tuossa suhteessa ei ole rakkautta.
Ikävä kyllä, tuollaisia miehiä on. Alistavat.
Juokse.
Tuo ei ole nähnyt rakkautta, vaan on taloudellista ja henkistä väkivaltaa.
Hyvä puoli on se, että mies on näyttänyt oikeat karvansa aika nopeasti. Nyt hankkimaan oma asunto asap.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suistuit oeruuttamaan ystäväsi tapaamisen?
Miksi suostut yhteisiin rahoihin, jos sun tuotteita ei osteta?
Miksi olet suhteessa, jossa on henkistä väkivaltaa, taloudellista väkivaltaa ja eristämistä omista ihmissuhteista?
Ei mies antanut muuta vaihtoehtoa kauppareissulle, kun meni sen äkkipäissään muuttamaan. Suhteen alussa sovittiin selkeät pelisäännöt kuinka rajaa käytetään ja mihin, mutta asiat ovat vähitellen muuttuneet huonommiksi enkä enää itsekään oikein tiedä miten toimia miehen kanssa kun rauhallinen puhe ei mene perille.
Kuulostaa, että olet jäätävä tossu ja miellyttäjä? En sano päätäni aukoakseni, mutta et kuulosta valmiilta parisuhteeseen.
Olet löytänyt kunnon narsistin. Ensimmäisiä punaisia lippuja exälläni oli juurikin rahaan liittyvät asiat. Kiristi jollain 40 sentin ostolla. Eli kuinka oli ostanut minulle ja muistutti siitä joka käänteessä. Aivan käsittämätöntä, mutta sai jostain "trippi" mehusta minut tuntemaan aivan hirveää syyllisyyttä ja tarvetta hyvittää asia. Sitten juurikin tuo ystävistä eristäminen. Ensimmäisiä asioita mitä halusi juurikin tietää suhteeni muihin ihmisiin. Tuli kommenttia, että; "Et kai vaan ole niitä, jotka haluaa joka viikko käydä vanhemmillaan". Tai "Ei kai sua tarvitse kyyditä kapakkaan tyttöporukoineen", "Mulla olis monta esimerkkiä miksi ei kannata". Tällä tavoin alkoi heti vieraannuttaa minut ystävistäni ja vanhemmistani. Tämä oli siis ihan vasta pientä alkua....
Hyi mikä mies. Mutta jos haluat hänen kanssa olla niin et voi mennä mukaan tuollaiseen oikutteluun. Jos hän muuttaa ostospäivää, sanot että hänen täytyy mennä yksin koska sinulla on tapaaminen ystävän kanssa. Ja hankit myös omaa rahaa, jolla voit ostaa mitä tarvitset etkä ole miehen oikkujen armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä, tuollaisia miehiä on. Alistavat.
Juokse.
Ja varmasti myös naisai mutta kun näin sanoo. niin saa kuulla olevansa vain katlera inceli. Mutta yhtä kaikki vaikutti sille, että Ap:m ja hänen vielä kumppaninsa olevan meihen kannattaa todennäkösiesti erota vielä kun Ap pääsee ulso omin avuin; tarkoitan, että olen liian yksinkertainen mies jotta uskaltauuisin ajattelemaan, että mihin noin kuluttava suhde saattaa vielä johtaa, jos sen antaa jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olet jäätävä tossu ja miellyttäjä? En sano päätäni aukoakseni, mutta et kuulosta valmiilta parisuhteeseen.
Olen liian kiltti ihminen ja olenkin joutunut aikuisiällä opettelemaan pitämään puoliani, mutta miehen kanssa en siinä ole onnistunut.
Ei ikinä yhteisiä rahoja. Naisen mielestä se on romanttista, imartelevaa ja hän tuntee, että mies haluaa pitää hänestä huolta. Mies ajattelee asian aivan päinvastoin. Olet hänen orjansa ja sätkynukkensa sen jälkeen. Miehellä on varmasti kokemuksia naisista, jotka eivät ole suostuneet sellaiseen ja ovat olleet siis miehen mielestä "epäluotettavia" tuhlailevia ja vapaita lähtemään koska tahansa. Mitään romantiikkaa tähän ei liity.
Voi hyvänen aika! Nyt äkkiä ero vaikka millä keinolla. Jos ei ole rahaa, lainaa tai muuta suorilta jollekkin ystävälle tai sukukaiselle. ÄLÄ hae tavaroitasi yksin. Nyt ei kannata ajatella kasvojen menetystä kenenkään silmissä, voi lähteä henki jonain päivänä! Miksi naiset ovat näin sinisilmäisiä ja antavat tehdä itselleen mitä vain? Itse olen nainen ja minulle ei ole ikinä tehty mitään tuollaista!
Vierailija kirjoitti:
Hyi mikä mies. Mutta jos haluat hänen kanssa olla niin et voi mennä mukaan tuollaiseen oikutteluun. Jos hän muuttaa ostospäivää, sanot että hänen täytyy mennä yksin koska sinulla on tapaaminen ystävän kanssa. Ja hankit myös omaa rahaa, jolla voit ostaa mitä tarvitset etkä ole miehen oikkujen armoilla.
Miksi ylipäätänsä pitää käydä yhdessä? Jos sulla sovittu tapaaminen, olisi hän itse voinut mennä kauppaan, ja sinä olisit omat työpaikka- eväät voinut käydä itse ostamassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suistuit oeruuttamaan ystäväsi tapaamisen?
Miksi suostut yhteisiin rahoihin, jos sun tuotteita ei osteta?
Miksi olet suhteessa, jossa on henkistä väkivaltaa, taloudellista väkivaltaa ja eristämistä omista ihmissuhteista?
Ei mies antanut muuta vaihtoehtoa kauppareissulle, kun meni sen äkkipäissään muuttamaan. Suhteen alussa sovittiin selkeät pelisäännöt kuinka rajaa käytetään ja mihin, mutta asiat ovat vähitellen muuttuneet huonommiksi enkä enää itsekään oikein tiedä miten toimia miehen kanssa kun rauhallinen puhe ei mene perille.
Toivottavasti ette ole aviossa. Pari kuukautta ja olet jo luovuttanut rahasi ja kaiken? Hyvät hyssykät. Tee itsestäsi huoli-ilmoitus jos et muuten voi saada apua. Ethän saa edes syödäksesi.
Provo.