Miten autismi voi näkyä 1,5-vuotiaalla?

Vähän isompana ne diagnoosit taitavat tulla. Toki äiti voi huomata jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vähän isompana ne diagnoosit taitavat tulla. Toki äiti voi huomata jotain.

Joo ei varmasti voi vielä diagnosoida mutta mitä merkkejä voi tuon ikäisellä

jo ollla?

Fiksoiko?

Itkee paljon.

Ei reagoi, kun kutsuu nimeltä. Ei ota katsekontaktia, eikä hymyile. Ei ole kiinnostunut leluista, ei leiki normaalisti. Saattaa käyttää leluja eri tavalla, kuin pitäisi. Esim. litteää pyöreää lelua pyörittää, vaikka opettaisi sen oikean tarkoituksen. Tai laittaa kaikki lelut jonoon lattialle. Vaikeita uniongelmia, eikä nuku päiväuniakaan kunnolla, vaikka nukkuisi yöllä vain esim. 6 tuntia.

Tuoni käiselle ei voi tehdä diagnoosia, koska samat asiat voivat johtua monesta muustakin syystä ja yksi on ihan vaan se, että lapset kehittyvät eri tahtiin.  Mutta kun katsoo diagnosoitja lapsia kehityksessä taaksepäin, näkee kyllä että jo tuolloin kommunikaatio on ollut erilaista. Että ottavat vähemmän vuorovaikutteista kontaktia  ylipäänsä ja puheen kehityksessä on usein viivettä (niiden kohalla, jotka ennen luokiteltiin aspergereiksi viive ei ole merkittävä, mutta siinä on silti selvää erilaisuutta)

Kaverin lapsi oli tavallista itkuisempi ja tyytymättömämpi. Myöhemmin ei juuri matkinut aikuisia ja isompia lapsia, kuten normaalisti pikkulapset tekevät ja oppivat, vaan himmaili omiaan. 

Äitinsä oli varma autismista jo kauan ennen kuin diagnoosi saatiin. 

Minulla lähipiirissä lapsi jota itsekin olen hoitanut joka on todella usein tyytymätön. Ei juurikaan hymyile jos hänelle hymyilee, tuijottaa vaan vakavasti. On pienestä pitäen itkenyt tosi paljon ja itku on tosi kovaa ja jotenkin erilaista. Rauhoittuu vaan maitopulloon ja ruokaan. On jo 1,5v. Ei suostu oikein enää nukkumaan päiväunia, huutaa vaan vaikka aivan yliväsynyt. Itkee aina kun tehdään ihan mitä vaan, puetaan, riisutaan, vaihdetaan vaippaa, kielletään jotain, siirretään eri paikkaan, laitetaan rattaisiin Ja siis ei ole pientä itkua vaan huutaa täysiä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähipiirissä lapsi jota itsekin olen hoitanut joka on todella usein tyytymätön. Ei juurikaan hymyile jos hänelle hymyilee, tuijottaa vaan vakavasti. On pienestä pitäen itkenyt tosi paljon ja itku on tosi kovaa ja jotenkin erilaista. Rauhoittuu vaan maitopulloon ja ruokaan. On jo 1,5v. Ei suostu oikein enää nukkumaan päiväunia, huutaa vaan vaikka aivan yliväsynyt. Itkee aina kun tehdään ihan mitä vaan, puetaan, riisutaan, vaihdetaan vaippaa, kielletään jotain, siirretään eri paikkaan, laitetaan rattaisiin Ja siis ei ole pientä itkua vaan huutaa täysiä.

Onko lapsi sairas?

Puutteellinen kontakti on yleisin ja monesti helpoin merkki. Lapsi ei ota katsekontaktia, ei mitenkään jäljittele vanhemman puhetta, eleitä, ei ilmeile takaisin. Muistan pojan joka ei esim pelannut palloa mitenkään vastavuoroisesti. Kun heitin niin katseli vain muualle kun pallo viuhui ohi.

Vierailija kirjoitti:

Puutteellinen kontakti on yleisin ja monesti helpoin merkki. Lapsi ei ota katsekontaktia, ei mitenkään jäljittele vanhemman puhetta, eleitä, ei ilmeile takaisin. Muistan pojan joka ei esim pelannut palloa mitenkään vastavuoroisesti. Kun heitin niin katseli vain muualle kun pallo viuhui ohi.

Tämä on jo syvästi autistinen. Sitten on paljon lievempiä tapauksia mutta kuitenkin kirjolla.

Ylös

Vierailija kirjoitti:

Fiksoiko?

Mitä tarkoittaa?

Meillä 4v jolla ei edelleenkään ole virallista autismi diagnoosia mutta itse olen asiasta varma. 

On ollut aina ns tyytymätön, nukkuu todella huonosti herää edelleen 2h välein läpi yön. Puheenkehitys todella viiveessä. Ei kommunikoi normaalisti eikä tykkää ottaa suoraa katsekontaktia. Ei tykkää käydä pesulla. On todella valikoiva syöjä. Aistiyliherkyyksiä joka asiassa. Pelkää ihan tavallisia asioita ja ääniä.Vaatteista, rutiineista super tarkka. Ei leiki normaalisti vaan tekee jonoja, rivejä tai esim autot laskee vain mäkeä alas ja ylös. Saa raivareita ja poissaolo kohtauksia. Fiksoituu tosi helposti. 

Ei ymmärrä että voidaan puhua jäätelöstä ilman että sitä saisi syödä heti. Mitä hänelle lupaa pitää pitää. Ei osaa sosiaalista kanssakäymistä menee esim ihan muiden lasten iholle mutta inhoaa jos joku tekee samaa hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksoiko?

Mitä tarkoittaa?

Erityismielenkiinnon kohteita. Meillä kaikki pitäis olla jotenkin muumiin liittyvää. Väreistä kelpaisi vain keltainen ja vihreä.

Hyviä pointteja mut voi näitä välillä neuronormaaleillakin esiintyä. Esim esikoiseni oli tosi itkuinen vauvana ja nukkui huonosti , ihan normaali 11 v on. Keskimmäinen tykännyt aina laittaa leluja riviin/ jonoon , on 5 v nyt . Toki on mahdollista että myöhemmin vielä jotain selviäisi mutta en usko .

Toki jos ei ota katsekontaktia , reagoi nimeensä, niin ne on aika selviä merkkejä ( ellei ole esim kuulovika tai näkövamma).

On hyvin pieni. On vähän vaarallista tehdä mitään päätelmiä (ellei ole vakavaa), kun vanhempi voi vielä avustaa ja auttaa pientä kehittymään. On muitakin neurologisia ja fyysisiä tiloja, kaikki ei ole autismi. Ja vaikka olisi, onnellinen elämä on pääasia. On normaalejakin piirteitä lapsilla erilaisia tai luonteita, niitä ei kannata ajatella autismina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähipiirissä lapsi jota itsekin olen hoitanut joka on todella usein tyytymätön. Ei juurikaan hymyile jos hänelle hymyilee, tuijottaa vaan vakavasti. On pienestä pitäen itkenyt tosi paljon ja itku on tosi kovaa ja jotenkin erilaista. Rauhoittuu vaan maitopulloon ja ruokaan. On jo 1,5v. Ei suostu oikein enää nukkumaan päiväunia, huutaa vaan vaikka aivan yliväsynyt. Itkee aina kun tehdään ihan mitä vaan, puetaan, riisutaan, vaihdetaan vaippaa, kielletään jotain, siirretään eri paikkaan, laitetaan rattaisiin Ja siis ei ole pientä itkua vaan huutaa täysiä.

Onko lapsi sairas?

Toivottavasti e.m. lapsen vanhemmat ovat jo ottaneet yhteyttä terveydenhoitoon eli neuvolaan tai terveskeskukseen. Kehotan heitä kirjoittamaan kaikki lapsen "erilaiseen" käytökseen liittyvät asiat paperille ja ottamaan ne talteen myös itseään varten. Niitä voi myöhemmin verrata lapsen senhetkiseen toimintaan.

Oma poikani sai diagnoosin vasta 18-vuotiaana, mutta kun muistelen hänen vauva-aikaa, hän oli melko itkuinen ja nukkui hyvin huonosti. Heräsi öisin vähintään 10 kertaa. Muutoin oli ihan normi vauva, hymyili aika paljon ja otti kontaktia, oli hyvinkin "seurallinen". Kehittyi ihan normaalivauhtia, neuvolassa ei koskaan huomautettu mistään ja aina tuli ns positiivista palautetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän isompana ne diagnoosit taitavat tulla. Toki äiti voi huomata jotain.

Joo ei varmasti voi vielä diagnosoida mutta mitä merkkejä voi tuon ikäisellä

jo ollla?

Voi olla hyvinkin, kun niitä on pienemmilläkin, esimerkiksi pieni vauva ei koskaan katso silmiin. Meillä huomasin että on kiinnostunut vain tietyistä leluista, niitä sitten tutki ei leikkinyt vaan tutki