Miksei yhteiskunnassa voida tietoisesti palauttaa automaation viemiä suorittavia töitä?

Ei kovin relevanttia, mutta toiminee esimerkkinä: Jos automaation avulla posti pystyy juuri ja juuri kannattavuuden rajoilla toimittamaan kirjeen about euron maksulla tai mitä se kirjepostimerkki nyt onkaan, niin käsilajittelulla postimerkki maksaisi varmaan kympin.

Ihmisiä on liikaa. Väestö ei voi kasvaa, jos elantoaan ei ole jatkossa mahdollista tienata.

Vierailija kirjoitti:

Ei kovin relevanttia, mutta toiminee esimerkkinä: Jos automaation avulla posti pystyy juuri ja juuri kannattavuuden rajoilla toimittamaan kirjeen about euron maksulla tai mitä se kirjepostimerkki nyt onkaan, niin käsilajittelulla postimerkki maksaisi varmaan kympin.

Kirje maksaa 2,5 e ja on matkalla keskimäärin 2 vko. Käsinlajittelussa hinta olisi todennäköisesti 25 e ja matka-aika mitä vain kahdesta tunnista kolmeen vuoteen.

Ostakaa Suomessa tehtyjä tavaroita.

Koska ennen materia oli kallista, työ halpaa ja nyt on päinvastoin. Työ sivukuluineen on niin kallista, ettei siihen enää ole varaa samalla tavalla kuin 100 v sitten. Jokaiselle pitää taata keskituloisen elintaso, vaikka ei tienaisi mitään ja siinä on meidän ongelmamme.

Rikkain 1% tulee elämään paremmin kuin koskaan ennen. Entinen keskiluokka palvelee tätä uutta yläluokkaa. Köyhät elää pahvilaatikkoslummissa ja repii elantonsa kaatopaikalta tai rikoksista.

madeby.fi

omapuoti.fi

taitoshop.fi

Siksi ei voida, että se tulisi noin kolme kertaa kalliimmaksi kuin sosiaaliavustukset tulee.

Pidämme asioita itsestäänselvyyksinä, joten emme osaa mieltää kuinka paljon kalliimmaksi ja aikaa vievämmäksi elämä tulisi ilman nykyteknologiaa. Väistämättä työpaikat tulevat entisestään vähenemään, vaikka hallitus yrittää väittää toisin. Toinen haaste korkean työllisyyden ylläpitämiseksi kehittyneessä yhteiskunnassa on, ettei kaikkien älyllinen potentiaali tai muut henkiset ominaisuudet riitä tietotyöhön.

Periaatteessa automaatio säästää rahaa jolloin säästetyllä rahalla voitaisiin työllistää ihmisiä muuhun hyödylliseksi näkemäämme työhön.

Käytännössä ei koska säästetty raha menee yksityisiin taskuihin eikä valtiolle.

Maakunnissa on julkisella 400 000 konttoristia.

Automaatioon panostetaan sen takia, että tuotantokustannukset laskevat ja tuotanto tehostuu. Ihmistyövoima olisi siis takapakkia molempien suhteen. Robotti ei myöskään saikuta tai ole lakossa.

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa automaatio säästää rahaa jolloin säästetyllä rahalla voitaisiin työllistää ihmisiä muuhun hyödylliseksi näkemäämme työhön.

Käytännössä ei koska säästetty raha menee yksityisiin taskuihin eikä valtiolle.

Miksi kuvittelet, ettei niihin hyödyllisiksi katsomiimme töihin olisi jo palkattu tekijöitä? Ei niitä ilmesty mistään yllättäen.

Vierailija kirjoitti:

Maakunnissa on julkisella 400 000 konttoristia.

Ja mikä oudointa - maakunnissa ei edes ole noin monta julkista työpaikkaa! Nämä konttoristit on aikaa sitten jääneet eläkkeelle.

80% valtion työpaikoista on Helsingissä.

Kyllähän sitä voitaisiin. Päästöt ja terveydenhoito 1800-luvun tasolle. Muusta elintasosta puhumattakaan. Voithan aina koittaa maataloutta, ei maaseudulle mitään tungosta ole.

Parempi ja kestävämpi ratkaisumalli on alkaa vähitellen miettimään muita työ- ja tulonjakomalleja, vaikka se perskokkareita kismittää. Aika on ajanut nykyisen teollisuusyhteiskunnan pohjalta rakennetun palkka- ja verotusmallin.

Vierailija kirjoitti:

Pidämme asioita itsestäänselvyyksinä, joten emme osaa mieltää kuinka paljon kalliimmaksi ja aikaa vievämmäksi elämä tulisi ilman nykyteknologiaa. Väistämättä työpaikat tulevat entisestään vähenemään, vaikka hallitus yrittää väittää toisin. Toinen haaste korkean työllisyyden ylläpitämiseksi kehittyneessä yhteiskunnassa on, ettei kaikkien älyllinen potentiaali tai muut henkiset ominaisuudet riitä tietotyöhön.

Nykyisin moni työ on tietotyötä, vaikka olisikin ns. duunarityötä. Pitää osata monta asiaa ja pystyä nopeasti oppimaan ja omaksumaan uutta. Lisäksi työntekijöitä on vain vähän, paljon vastuuta yhdellä ihmisellä.  Ja se on vaan fakta ettei kaikista ole tähän. 

Jenkeissä ne yrittävät jotain tuollaista, 79-vuotiaan papan ideoimana, mutta voi jäädä haaveeksi.

Kestävän kehityksne kannalta on järjetöntä että Kiinassa tuotetaan hikipajalla älytön määrä tuotteita ja Euroopassa ja USA:ssa vain kulutetaan ja mikään käsityö jossa ei ole suurta innovaatiota tai taiteellista panosta nostamassa hintaa kattoon ei kannata täällä tehdä.

Minna Parikka "teki" kenkiä, suunnitteli, mm. pupukengät, mutta ne olivat heikkolaatuisia ja tehty Espanjassa ja maksoivat alkaen satoja euroja - aiemmin tehtiin Suomessa ihan tosissaan laadukkaita käyttökenkiä ja maksoivat vähemmän kuin ulkomailta tuodut (kai sen vuoksi kun oli markka ja tarvittaessa tullit ja tuontirajoitukset).

Eihän tässä ole mitään hätää - pitäisi myöntää että kaikille ei ole täällä työtä - täällä pitää olla lahjakas ja pystyä kouluttautumaan korkealle - työttömyys on hyväksyttävä ja annettavat heille jotka jäävät ilman työtä kohtuullinen elintaso ja puheet muututtava niin että työttömyydestä ei syyllistetä ja voisi olla kaikenlaista vapaaehtoistyötä josta voisi päästä nousemaan oikeisiin töihin.

Joku viisas huomautti jossain ketjussa että vain ne taloudet jotka ovat ottaneet kunnolla velkaa ja velkaantuvat ovat tällä hetkellä kasvavia talouksia - esim. USA - korviaan myöten veloissa mutta on maailman johtava talousmahti. (tai no, Kiina).

Suiomessa yritetään maksaa velkaa pois ja antaa verohelpotuksia parempituloisille ja yrityksille, että kasvua tulisi, ja sen vuoksi rokotetaan rahat pois toimeentulotukiasiakkailta - mutta ei taida näillä näkymin onnistua.

Eikä onnistu vaikka otettaisiin reilusti velkaa elvytykseen, ne rahat tuhlattaisiin kuitenkin turhaan ja kusen jäähdyttyä housuissa olisi taas kylmä.

Ketään ei kiinnosta maksaa lisää tuotteista jotta mirja 58v saisi jotain puuhaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakunnissa on julkisella 400 000 konttoristia.

Ja mikä oudointa - maakunnissa ei edes ole noin monta julkista työpaikkaa! Nämä konttoristit on aikaa sitten jääneet eläkkeelle.

80% valtion työpaikoista on Helsingissä.

Valtiolla on enää asiantuntijatöitä ja loput hankitaan ostopalveluina yrityksiltä.