vuosien takainen koulukiusaaminen on estänyt elämän elämisen, yrittäjyyden, perhe-elämän

:( toipuisitpa joskus

Ikävää, että olet joutunut koulukiusaamisen uhriksi. Se kuitenkin tapahtui menneisyydessä. Olet jäänyt itse menneisyyteen kiinni, koska menneisyys ei voi elää muutoin kuin ajatuksissasi. Voimia. Negatiivisen ajatuskierteen voi katkaista. Tsemppiä siihen. Eikä se ole helppoa. Minulla kesti 45 vuotta hyväksyä itseni ja menneisyyteni sellaisina kuin ne on. En anna niiden kuitenkaan (enää) vaikuttaa tähän hetkeen.

Miksi menneisyys estää elämästä nykyhetkessä?

Kannattaa mennä elämässään eteenpäin. Niin muutkin tekee. Roikut kiinni menneisyydessä ja teet itse oman elämäsi hankalaksi. Ei niitä koulussa kiusanneita kiinnosta mitä teet. Me ei voida muuttaa menneisyyttä, eikä vaikuttaa siihen, miten muut käyttäytyy, mutta voit vaikuttaa siihen miten elät elämääsi nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mennä elämässään eteenpäin. Niin muutkin tekee. Roikut kiinni menneisyydessä ja teet itse oman elämäsi hankalaksi. Ei niitä koulussa kiusanneita kiinnosta mitä teet. Me ei voida muuttaa menneisyyttä, eikä vaikuttaa siihen, miten muut käyttäytyy, mutta voit vaikuttaa siihen miten elät elämääsi nyt. 

kiinnostaa niitä, ne haluaa että epäonnistuu

Mulla ensin koulukiusaaminen 5-9 lk ja sitten parikymppisenä väkivaltainen parisuhde, jota kesti 2 vuotta kun en uskaltanut pois. Nyt olen jo 51v. mutta edelleen nuo mielessä ja ovat ihan varmasti vaikuttaneet elämääni.

Onko siis koulukiusaaminen ainoa vastoinkäyminen, jonka olet kokenut elämässäsi? Vähällä olet selvinnyt sitten, joten nauti elämästäsi menneen surkuttelun ja uhritumisen sijaan.

Nyt olet ap jäänyt tyystin menneisyyteen kiinni.  Olin itse koko ylä-asteajan pahasti kiusattu. Muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, pyyhkäisin menneisyyteni pois. Pitkään mua ahdisti uudet sosiaaliset tilanteet, kun pelkäsin että joudun taas naurunalaiseksi. Näin ei käynyt. Sain hyviä kokemuksia ammattiopintojen aikana. Sittemmin olen saanut perheen ja olen myös uskaltanut yrittäjäksi lähteä. Minusta tämä on paras "kosto" kiusaajilleni, vaikka tuskin mitään nykyminusta tietävät. Mutta itselleni olen sen todistanut että olen hyvä, kelpaan juuri näin. Ap, lähde rohkeasti kohti unelmiasi. Vertaistukiryhmissä voisit saada purettua noita tuntemuksiasi, toki täällä keskustelupalstallakin. Muuta muualle ja ala tehdä niitä ompelijan hommia, mistä kiusaajat tietävät mitä sinä touhuat? Nimenkin voi muuttaa.