Työpaikalle herkkujen vieminen

Ei ole mikään velvoite viedä yhtään mitään.

Vien aina jättiläismäisen kakun tai jäätävän ison pussillisen munkkeja tai viinereitä työpaikalle. Itse en syö koskaan mitään herkkuja koska diabetes. Muut saa syödä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään velvoite viedä yhtään mitään.

Onko velvoite sitten ahmia toisten viemisiä ? 

Minustakin sellainen ihminen on todella köyhä, myös henkisesti sekä käytökseltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mikään velvoite viedä yhtään mitään.

Onko velvoite sitten ahmia toisten viemisiä ? 

Velvoite? Jos joku on tuonut kaikille niin eikö se silloin ole kaikille? Itse en syö koskaan herkkuja mutta itse tuon niitä kyllä muille. En tarkkaile yhtään kuka mitäkin syö, hyvä kun loppuvat eivätka kuivu vanhoiksi. 

Siis normaalitilahan on se, että työpaikalle EI tuoda mitään syötävää. Sinne mennään tekemään töitä. 

Jos jollain on leipomis- tai pätemispakkomielle, tuokoon, mutta älköön pitäkö kirjaa kuka ottaa tai ei ota. Ei myöskään kuulu kenellekään, jos fiksut eivät leivo töihin.

Itse en kehtaisi mässätä jos en vie itse. Minulla onkin käytöstavat. Ja en ole köyhä.

Vien vain jos mulla on joku merkkipäivä.

Itse tykkään leipoa ja usein tulee tehtyä viikonloppuna jotain kahville. Lapset ei asu enää kotona, joten menekki aika pientä. Yleensä vien loput maanantaina kahvihuoneeseen ja kaikki näyttää aina menevän. En kyllä katso kuka syö mitäkin eikä kiinnosta kuka mitäkin tuo tai on tuomatta. Onneksi töissä ei muitakaan kyttääjiä. Joku saattaa tuoda jotain syntymäpäivänään, mutta mitään ryhmäpainetta tuollaiseen ei onneksi ole. 

En syö mitään jonkun itsetehtyjä herkkuja. Jollain pillusormilla kuitenkin ronkittu niitä.

En vie eikä kiinnosta muiden tuomiset. Mieluiten teen vain töitä.

Tämä on niiin vi....n urpo tapa työpaikoilla ettei mitään laitaa. Ollaan muka niiiiiin kivoja työkavereille että omalla rahalla ostettu tai omin pikku kätösin on leivottu piparia mutta sitten selän takana juorutaan ja puhutaan pomolle paskaa ettei vaan oteta ensi kesänä tätä yhtä töihin kun ei se sovi porukkaan. Se ei tuo mitään, kyllä ottaa kun väkipakolla tyrkytetään nenän edessä ja loukkaannutaan siitäkin JOS ET OTA sitä saa...n omatekemää piparia.

Työpaikoilla kytee tämä saa..n tekopyhä marttailu millä jaotellaan kuka on ihminen edes. Vi... Ja nämä ne rulettaa työpaikalla ja pilaa koko ilmapiirin. Ei se hiljanen joka ei Elisa tädin pullaa syö.

Tämä on uusi kiusaamisen muoto työpaikoilla

Vierailija kirjoitti:

Vien aina jättiläismäisen kakun tai jäätävän ison pussillisen munkkeja tai viinereitä työpaikalle. Itse en syö koskaan mitään herkkuja koska diabetes. Muut saa syödä. 

Olet sitten saanananoinen idiootti. Etyä oikeen maksat omasta pussistas ja ostat tuökaverit. 

On sulla miellyttämisentahto aika luuserimainen. Eikö susta muuten voisi ihmiset tykätä? . Ei vissiin. Sun on ostettava ne kun et itse pysty olemaan omana itsenäsi tykätävä.

Vien pari kertaa vuodessa jotain tarjolle. Merkkipäivänä en vie, koska synttärini on juhannuksen tienoilla (olen opettaja ja aina lomalla silloin).

Meillä päiväkodissa pomot jakoivat jokaiselle oman pullavuoron. Toiset vievät vuorollaan, toiset eivät. Kaikki syövät. 

Minusta tuollainen pullavuoro on nolo ja alentava.

En vie, mutta ekana otan jos jotain tarjolla. 

Pitäisi kieltää niiden epäterveellisten hiilaripullien tuonti työpaikalle. Tai mitään syömisiä paitsi omat eväät ei saisi sinne hilata. Iljettävä tapa. Työpaikalla ollaan töissä eikä kakkukesteillä. Muutenkin samaan tyyliin kuuluvat työpaikkajuoruamiset ym. ihmissuhdeongelmaisten kokoontumisajot pitäisi kriminalisoida. Ällöttävää ja kätkee sisälleen inhottavia motiiveja.

Minusta on kohteliasta maistaa, jos joku on jotain tuonut kaikille. Mässäämistä olisi, jos söisi toistenkin osuuden.

Naisvaltasilla aloilla uusi kiusaamisen muoto keksitty. 

Jos miehet veis vaikka bisseä. Mite sen kanssa menis?

Veisin omat herkut itselleni kun haluan syödä, en muille. Enkä söisi muiden herkkuja.