3-vuotias lapsi ja muutto uuteen kotiin. Mitä tapahtuu?? :/

Ei tapahtunut mitään. Hänestä muuttaminen oli kovin jännää :D

3-vuotias harvemmin kaiketi kiintyy kovasti pihakavereihin tms.

Kunhan sinä äitinä lakkaat stressaamasta joutavista asioista, niin lapsikin pysyy tyytyväisenä.

Tuon ikäinen ei muistakaan enää viikon kahden päästä vanhoja kavereita, vaan etsii kovaa vauhtia uusia. Etenkin jos on sosiaalinen lapsi.

Olemme itsekin muuttaneet kaksi kertaa. Ekalla kerralla esikoinen oli noin kolme eikä ollut mitään ongelmaa. Toisella kerralla kuopus oli vähän vajaa kolme ja kyse erittäin arasta lapsesta, eikä ollut mitään ihmeellistä.

Kaikki tutut tavarathan säilyvät.Ja jos ei uuden ja vanhan asunnon välissä oli kamalasti matkaa, siis satoja kilometrejä, niin voihan vanhoja kavereita käydä moikkaamassa.

meillä tosin 2,5-vuotias aivan selkeästi kaipasi pihakavereitaan, joita käytiin moikkaamassa pari-kolme kertaa viikossa, ja joka kerta hän oli tosi onnellinen kun pääsi tuttujen kavereiden kanssa tutulle hiekkikselle. Lapsi oli ekan kuukauden jotenkin levoton ja minun mielestäni hän ei oikein ymmärtänyt, että olemme jääneet pysyvästi uuteen asuntoon, vaan koti oli hänelle vanha koti. Monta kertaa, kun kävimme vanhalla pihalla, lapsi pyysi että mentäisiin takaisin vanhaan asuntoon, "kotiin".



Kyllä se siitä sitten lähti ja lapsi rauhoittui.

ja oli vaan ihan intona, kun pääsi "uuteen kotiin" (naapurikuntaan), eikä aikaakaan, kun oli jo uudet kaverit pihasta.



Seuraavan kerran muutimme reilu vuotta myöhemmin, eikä ongelmia silloinkaan. Yhtä intona oli muutosta. Ei tosin muutettu kovin kauas ja tyttö oli silloin jo päiväkodissa. Ja sattuipa niin onnekkaasti, että se paras kaveri vanhasta kodista tuli samaan päiväkotiin vähän myöhemmin. Uudessa pihassa ei lapsia juuri ollut, muttei se sit niin haitannut, kun kaverit oli siellä päiväkodissa.

noin pienet eivät vielä kovin "kiinny" kavereihin eivätkä kaverit muutenkaan ole vielä niin tärkeitä. Jos lapsi kerran on avoin, sosiaalinen ja menee uteliaasti uusiin tilanteisiin, niin hän saa varmasti pian uusia ystäviä myös uudessa kodissa. Jos lapsi on herkkä, niin hän voi reagoida esim. taantumalla hieman, voi olla itkuherkkä ja takertuvainen tai voi esim. alkaa änkyttää. Mutta näin voimakkaasti reagoivat yleensä hyvin herkät lapset, joille kaikki muutokset ovat vaikeita ja haasteellisia.



Noin pienen kanssa on vielä yleensä helppo muuttaa... Mekin olemme parhaillaan muuttamassa ja ekaluokkalaiselle ja eskarilaiselle muutto on jo melko kova paikka, kun kavereita on ehtinyt kertymään ja nykyiset "kotikulmat" ovat tulleet tutuiksi. Kuopus (2,5v) sen sijaan on aina tyytyväinen siellä missä kulloinkin ollaan eli elää hetkessä eikä murehdi menneitä eikä tulevia. =)

Meidän 3,5-vuotias ei vaikuta olevan tippaakaan pahoillaan muutosta, jännittää että millainen uusi koti on. Hänellä on muutama satunnainen pihakaveri täällä, mutta se tuskin haittaa sopeutumista sillä päiväkoti pysyy onneksi samana :).

Muutettiin vielä maasta toiseenkin, kieli vaihtui sekä ympäristössä että hoitopaikassa, ei ongelmia (eikä lapsi ollut edes niitä kaikista sosiaalisimpia ja uteliaasti uusiin tilanteisiin meneviä:-))