Onko 25-vuotias mielestäsi jo vanha?

25 tuli mittariin ja paineet sen kun kasvavat. Mitä kun ei olekaan vielä valmistunut, töistä ei ole tietoakaan ja silti sitä on (mukamas) liian nuori naimisiin ja lapsia tekemään, ainakin avomiehen mielestä.



Kovin ristiaallokkoista tämä elämä.

että sitä ennen ei saa tehdä lapsia, eikä mennä naimisiin. ;) Siis ihan oikeasti.

että sitä ennen ei saa tehdä lapsia, eikä mennä naimisiin. ;) Siis ihan oikeasti.

Minäkin olen 25-vuotias ja tunnen itseni vanhaksi. Tuntuu, että jos olisi halunnut jotain saada aikaiseksi niin sen olisi pitänyt jo tapahtua. Tiedostan myös ettei elämä ole vielä ohi, mutta tuntuu ettei elämällä ole mitään suurta tarjottavaakaan.

hävisi kun miehen kautta "kaveripiiri" (e nyt varsinaisesti pidä heitä omina kavereinani, koska en hirveän hyvin tule heidän kanssa toimeen) vaihtui. Suurin osa o nyt 30+ ikäisiä niin tuntee kyllä olonsa nuoreksi.

Luojalle kiitos miehen kavereissa on muutama sellainen jotka ovat "ikinuoria", ja heidän kanssa tulen paremmin toimeen. On muutamia yhteisiiä harrastuksia ja samantyylinen musiikkimakukin vielä. =)

ap: 25 ei ole vanha. Itselleni tulee vanhasta ihmisestä mieleen joku joka on 70+.

Joskus kyllä katson sellaisen ihmisen vanhaksi, jolla on tapana arvostella ihmisten päätöksiä tai vaikka musiikki tai vaatemakua. Tai vaikka sitä että joku tykkää ottaa tatuointeja.

Äh. Lyhennettynä, tietynlainen ymmärtämättömyys ja suppea katsantokanta asioihin tekee ihmisen mielestä vanhan. Hirveän vaikea selittää.

Olen 46 ja mä olen jo aika vanha. Vajaa puolet elämästä jäljellä, JOS oletetaan että kuolen 80-vuotiaana.

25 vuotias on mielestäni vanha esim. asumaan vielä vanhempiensa kanssa, tai vanha käymään armeijaa. Sopivan ikäinen perustamaan perhettä ja varsin nuori noin niinkun elämässä yleensä.

Alle kolmikymppiset ovat lapsia! Vasta kolmenkympin jälkeen ihminen alkaa olla sinut itsensä kanssa ja se tosiasia, mitä elämältä haluaa, alkaa valjeta vasta 30-40 v. välillä. Vaikka sain esikoiseni 25 vuotiaana ja silloin ajattelin olevani "kypsä" niin jälkeenpäin naurattaa että olinpa typerä. Nyt 35 vuotiaana voin todeta olevani oikeasti aikuinen ja uskallan olla oma itseni, ei tarvitse miellyttää ketään ja elän itseäni ja lapsiani varten.

Olen 25 ja enkä ole ikinä elänyt niin että tarkoituksenani olisi miellyttää ketään tai niin että en olisi uskaltanut olla oma itseni.

Ihme asenne täällä olevilla, että kaikki alle 30-vuotiaat elävät vain muitten miellyttämistä varten tai että he eivät uskaltaisi olla sellaisia kuin ovat. Kai siinä sitten peilataan sitä omaa elämäänsä, ja yleistetään turhaan.

Ja kelkasta putoaminen saa olon tuntumaan epävarmalta. Vaikka yrittäisi olla välittämättä odotuksista, ei niiltä silti täysin pääse piiloonkaan.

just teini-iän ohittanut, miten voisi olla vanha?!?

Suhteellisia nämä ikäkysymykset, mutta minun näkökulmastani on nuori, kun itse olen yli 10v vanhempi. En koe olevani vanha vielä itsekään!

Enkä kyllä tunne itseäni yhtään vanhaksi :)

just teini-iän ohittanut, miten voisi olla vanha?!?

Suhteellisia nämä ikäkysymykset, mutta minun näkökulmastani on nuori, kun itse olen yli 10v vanhempi. En koe olevani vanha vielä itsekään!

ei kaksvitosena.

Sitä ihmettelen, että ettekö osaa yhtään pistää asiaa perspektiiviin? Samalla kuitenkin täällä hoetaan että 25-vuotiaalla pitää olla jo itsenäinen talous (ei apua vanhemmilta), työpaikka, koulut käytyinä, perhettä perustamassa ja omistusasunto. Naimisissa pitää tietysti olla ja suhteen pitkä ja vakaalla pohjalla.

olen 26 v ja koen olevani nuori vielä. paljon on jo saavutettukin,mutta nuoruus hieman jäänyt elämättä. poika on 6,5v, olen opikellut kaksi ammattia ja jälkimmäisestä poiki vakkaripaikka. Ostin vuosi sitten omistusasunnon,jota pikkuhiljaa remppaillaan. nyt on uudessa suhteessa pähkäily,että eleliskö vielä sitä nuoruutta jossain määrin vai tekiskö toisen lapsen vielä näin nuorena.

toivottavasti ei. Minä en todellakaan tunne itseäni vanhaksi pätkääkään, enkä aio tuntea vielä pitkään aikaan. Ja ilmeisesti en vanhalta myöskään näytä kun paperit kysytään joka paikassa, jos siiderin ostan.



t.26v

N45

vanhainkotiin vaan.

Tuntuu, että parhaat vuodet ovat jo takanapäin.



ap

aivot ovat saavuttanee tlopullisen kypsyyden eli aikuisuuden.

aivot ovat saavuttanee tlopullisen kypsyyden eli aikuisuuden.

aivot ovat saavuttanee tlopullisen kypsyyden eli aikuisuuden.

Eli sontaa tai olen epätavallisen hitaasti kehittynyt yksilö. 25 vuotiaana kyllä ajattelin olevani aikuinen mutta nyt kymmenen vuotta jälkeenpäin rupean ymmärtämään kuinka hitaasti ihminen oikeasti kehittyy. Jos fyysisiä juttuja ei oteta huomioon niin luulen että siellä 50-70 vuoden paikkeilla alkaa pikkasen olemaan kohillaan.

Ap, olet siis vielä ihan lapsen tasolla. Näkee jo pelkäät ikä juttuja vaikka olet ihan varhaisaikuinen.

25-veenä ymmärtämään itseäni jonkin verran. Nyt 32 ja aika lailla tasapainossa psyyke ja identiteetin perusta vahva.