Ensimmäinen lapsenlapsi ja toinen mummoista
Tuntuu, että tämä toinen mummo yrittää omia vauvaa ja ajattelee, että on jotenkin enemmän oikeutettu vauvaan kuin toisen puolen suku. Tekee tämän aivan läpinäkyvästi, on jopa hieman tyly ja tuo ajatuksensa häpeilemättä esille.
Vanhempien kanssa en ole asiaa viitsinyt ottaa puheeksi kun varmasti nyt kiirettä ja muuta ajateltavaa, mutta toinen vanhemmista otti itse kanssani puheeksi miten kyseisen henkilön tunkeutuminen on jo ahdistavaa. Annoin neuvoksi keskustella asiasta henkilölle suoraan.
Onko teillä kokemusta liian omistushaluisesta ja jopa mustasukkaisesta isoäidistä? Luulisi, että isoäidille olisi ilonaihe, että lapsenlapsella on monta rakastavaa ihmistä ympärillä.
Kommentit (17)
Ei ole tollasta kokemusta. Eipä kumpikaan mummoista ole itseään lasten elämään erityisemmin tyrkyttänyt.
Etäisyys voi auttaa. Tilanne ei välttämättä parane ja mummo varmasti uhriutuu ja kiukuttelee, mutta rajat on paras asettaa heti, ennenkuin tilanne pahenee. Synnytyksen jälkeen on muutenkin herkillä. Vierailut vauvan synnyttyä minimiin ja kokonaan pois, jos huono käytös jatkuu. En päästäisi tuollaista mummoa edes käymään synnärillä ja kotiin vierailulle vain sovitusti ja vain sovituksi ajaksi. Jos selitykset eivät mene perille, niin kirjeessä voi perustella, miksi mummon käytös ei ole ok. Lastenlasta häneltä ei kukaan kiellä, mutta rajat on rakkautta tässäkin tilanteessa.
Usein lapsen äidin äidistä tulee se ykkösmummo. Ei tietenkään aina näin, mutta mitä lähipiiristä seurannut. Meillä ei kumpaakaan mummo kiinnosta yhtään hoitaa lapsia, joten olkaa onnellisia että lapsilla on aikuisia, jotka välittävät
Yleensä se menee niin että äidinpuoleinen isoäiti tekee itsestään tärkeämmän kuin isänpuoleinen isoäiti. Minulla ei ole lastenlapsia, mutta kaverit ovat kertoneet etteivät miniät päästä anoppiaan lähelle. Ikään kuin lapset kuuluisivat enemmän äidilleen kuin isälleen.
Tässähän on taas niin että miehen äiti nyt ärsyttää vauvan äitiä ja kysynyt omalta äidiltään neuvoa joka on todennut että paa se pekka äiteineen kuriin. MINÄ olen oikea ja hyvä mummo.
Kyllästyy aikanaan kun joutuu hoitamaan ainoana mummina viikonloput. Sitten on sun vuoro.
Voi jumalauta. Eikö teille riitä kun omat kakaranne saitte aikanaan maailmalle? Antakaa niiden lastenne hoitaa pentunsa!
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin että äidinpuoleinen isoäiti tekee itsestään tärkeämmän kuin isänpuoleinen isoäiti. Minulla ei ole lastenlapsia, mutta kaverit ovat kertoneet etteivät miniät päästä anoppiaan lähelle. Ikään kuin lapset kuuluisivat enemmän äidilleen kuin isälleen.
Näinhän se on, miehet ovat äänettömiä yhtiömiehiä. Vaimon äiti saa vaikka viikkokausia majailla tyttärensä luona, miehen äiti käy liian usein jos 2 x vuosi.
Oma äitini oli sanonut anopille lapsen ristiäisissä, että lapsi on sitten enemmän hänen, koska on ensimmäinen lapsenlapsi ja anopilla niitä jo oli. En tiennyt tuosta mitään, mies kertoi vuosia myöhemmin.
Ei ole kokemusta, lapsellani on vain yhden puolen isovanhemmat ja he ovat kiinnostuneempia muista lapsenlapsistaan.
Oma äitini on tuollainen, meillä on kahdet isovanhemmat jotka ovat lastemme elämässä ja äitini kuvittelee olevansa ykkösmummo. Todella ärsyttävää mielestäni ja hävettää kun yrittää ilmein ja elein tuoda tätä omaa erinomaisuuttaan esiin. N40
Minä oon sovinnolla tyytynyt kakkosmummon osaan.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin että äidinpuoleinen isoäiti tekee itsestään tärkeämmän kuin isänpuoleinen isoäiti. Minulla ei ole lastenlapsia, mutta kaverit ovat kertoneet etteivät miniät päästä anoppiaan lähelle. Ikään kuin lapset kuuluisivat enemmän äidilleen kuin isälleen.
Meillä se tungeksija oli nimenomaan lapsen isän äiti. Varmasti koki minut (lapsen äidin) ikäväksi miniäksi, kun en antanut vauvaa yökylään heti 2-kuukautisena ja muutenkin käytiin kylässä silloin, kun jaksettiin eikä joka sunnuntai.
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta. Eikö teille riitä kun omat kakaranne saitte aikanaan maailmalle? Antakaa niiden lastenne hoitaa pentunsa!
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin että äidinpuoleinen isoäiti tekee itsestään tärkeämmän kuin isänpuoleinen isoäiti. Minulla ei ole lastenlapsia, mutta kaverit ovat kertoneet etteivät miniät päästä anoppiaan lähelle. Ikään kuin lapset kuuluisivat enemmän äidilleen kuin isälleen.
Meille anoppi olisi ollut tervetullut, mutta jos ei pidä yhteyttä edes omaan poikaansa eikä poika häneen, niin aika luonnollista että suhde jää ohuemmaksi kuin toiseen mummoon, kun minä ja äitini pidämme yhteyttä yleensä viikottain jollain tasolla. Sanoisin että tässä on isilläkin aktiivisuuden paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä se menee niin että äidinpuoleinen isoäiti tekee itsestään tärkeämmän kuin isänpuoleinen isoäiti. Minulla ei ole lastenlapsia, mutta kaverit ovat kertoneet etteivät miniät päästä anoppiaan lähelle. Ikään kuin lapset kuuluisivat enemmän äidilleen kuin isälleen.
Meillä se tungeksija oli nimenomaan lapsen isän äiti. Varmasti koki minut (lapsen äidin) ikäväksi miniäksi, kun en antanut vauvaa yökylään heti 2-kuukautisena ja muutenkin käytiin kylässä silloin, kun jaksettiin eikä joka sunnuntai.
Mutta ajattele, oma äitisi on täydellinen mummo.
En edes huolisi jos miniä tarjoaisi alle vuoden vanhaa yökylään.
Ei ole kokemusta, kyllä on mummoja nähneet tasaisesti ja eri aikaa