Onko normaalia tyttöjen välisiä pikkukinoja vai huonoa käytöstä? Kyseessä
10-vuotias lapsi, joka saattaa arvostella ystävänsä tavaroita vaikkapa polkupyörää, että se halpa kympin pyörä ja aivan huono ja kehuu omaansa kalliiksi. Saattaa myös haukkua kaverinsa taitoja pallopelissä ja nauraa. Oli heittänyt kaverinsa huivin nokkosiin ja nauranut. Tykkäisittekö jo lapsenne kaveri käyttäytyisi noin? Siis onko normaalia pikkukränää kaverusten väilllä vai onko huonosti kasvattu lapsi kyseessä? Miten opettaa kilttiä lasta puolustamaan paremmin itseään?
Kommentit (9)
ei ole opetettu mitään tapoja tuolle tytölle...
kyllä tuon ikäisen on jo tiedettävä mikä on oikein ja mikä väärin, millainen on hyvä ystävä ja millainen ei
eli keskustelun paikka tuon tytön kanssa, asiallisesti puhutte, miksi tyttö tekee noin ja miltä se tuntuu sinun tytöstäsi, ja positiiviseessa hengessä laaditte yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet joihin pyritte
ja palkkioksi joku kiva esim leffareissu tms
Ei se ap voi ruveta toisen lasta kasvattamaan tai lahjomaan tms.
Millaisessa tilanteessa puhuu noin? Eli onko hänelle itselleen mahdollisesti isoteltu samalla tavoin?
minä ainakin kasvatan jokaista lasta, joka meillä pyörii kaiken aikaa sisällä ja pihalla, kuuluu aikuisen tehtäviin, oli kenen lapsi tahansa
meillä ei ole lapset, jotka eivät osaa käyttäytä , ja jso virheitä sattuu on osattava sopia ne
ja muutta käytöstä
siinä autta keskustelu lapsein kanssa
jos toistuvasti käyttäytt huonosti, niin sitten ei meille ole asiaa
parempi on olla ilman kaveria kuin huono kaverin kanssa..
toistaa sitä mitä kotona on kuullut.
hänen vanhemmat arvostelevat ihimisiä noin ja hän vain toistaa mitä hänen äiti on sanonut
jos eivät osaa käyttäytyä lähetän kotiin kasvatettaviksi. Takaisin vasta sitten kun käytöstavat on hallussa. Ja samaa mieltä, että parempi ilman kaveria kuin huonon kaverin kanssa. Onneksi kivoja reiluja kavereita löytyy kyllä, ettei yksin ole tarvinnut ainakaan vielä olla.
toisaalta sanoisin kiusaajalle että on huono käytöstä enkä antaisi tulla kylään mutta myös toisaalta opettaisin omalle lapselle ettei kaiken maailman jutuista kannata välittää vaan voi sanoa että "Entäs sitten, tää on hyvä pyörä siitä huolimatta".
Miten tarvitsee puolustaa itseään paremmin? Eikö riitä, että se kiusattu osaa sanoa vain vähän takas ja jatkaa tyytyväisenä halvan pyöränsä kanssa ajelua?