Kyllä mua taas kohta paheksutaan
On hyvin lähellä, että saan töitä, jolloin kolmaskin lapsi aloittaa päivähoitouransa 1-vuotiaana. Kyllä mua taas kohta paheksutaan, selän takana tuhistaan, kun en taaskaan "jaksanut" olla kotona pidempään. Ihan kuin olisi mun jaksamisesta kiinni.
Kommentit (12)
jos haluais hoitaa kotona, hoitais kotona.
Mut kaikki ei halua.
Onneksi sä osaat elää oikein. .
Osaan laskea menoni ja tuloni ja elää ja tehdä suunnitelmani sen mukaan.
Vai haluat töihin, muttet halua paheksuntaa?
Pahennuksannasta pääsee sillä, että seisoo valintojensa takana.
ehkä jos menisi pph:lle saattaisin pikkiriikkisen ymmärtää, mutta pk:in laittoa en todellakaan.
mutta 1-vuotias (ellei sitten ole jo lähempänä kahta vuotta) on toki vielä aika pieni ainakin päiväkotiin. Ellei nyt sitten satu olemaan harvinaisen hyvä päiväkoti, pieni ryhmä ja osaavat hoitajat, jotka eivät vaihdu usein jne. Onhan niitä sellaisiakin olemassa.
että mitä vikaa päiväkodeissa on??? Meidän kaikki muksut ovat aloittaneet 1 vuotiaana vuoropäiväkodissa koska kukaan perhepäivähoitaja ei todellakaan hoida meitin lapsia silloin ku meillä on töitä eli iltaisin ja viikonloppuisin...
Ja ihan tervejärkistä sakkia näyttää olevan -lapsemme siis
Onneksi sä osaat elää oikein. .
Osaan laskea menoni ja tuloni ja elää ja tehdä suunnitelmani sen mukaan.
koulutuksen, uran ja työpaikan ja haluavat hyödyntää niitä myös lapset hankittuaan. Mutta eihän voi olettaa, että kaikki olisivat kunnianhimoisia.
roudaa vanhemmat lapset päiväkotiin vauvan synnyttyä. Mutta sehän on toki Ihan Eri Asia.
Minäkin kyllä laskin menoni ja tuloni, suunnittelin ja mietin. Miehen kanssa oli ihan selkeät suunnitelmat etukäteen, mutta eipä mennyt nappiin nekään. Lapsia emme saa luomusti, kaikki ylimääräinen käytettin hoitoihin.
Kun äitiysloma loppui, muutimme hyvältä asuinseudultamme kaupungin vuokrataloon. Järkyttävä läävä. En uskaltanut lapsen kanssa olla yksin ulkona päivälläkään, naapurit tappelivat joka ikinen viikonloppu, ja ambulanssi ja poliisi olivat vakiovieraita. Laitoin sitten lapseni päivähoitoon ja menin töihin, keräsimme nopeasti säästöjä ja muutimme paremmalle asuinseudulle. Halusimme lapsellemme turvallisen leikkiympäristön ja mielellään jatkuvuutta eli päivähoitokaverit olisivat sitten niitä eskarikavereita ja koulukavereita. Satsasimme asuntoon, jossa voisimme asua lapsemme lapsuuden. Velkaa tuli otettua mutta ei kohtuuttomasti.
Alkoikin ylläriraskaus, kun esikoisemme oli 6-vuotias. Repisimmekö hänet irti jo toisesta päiväkodista? Uudesta kodista? Kavereista? Eskarista? Harrastuksista? Muuttaisimmeko taas läävään, jossa humalaiset ja pilviveikot riehuvat?
Suunniteltiin ja laskettiin, otettiin lyhennysvapaita kuukausia ja sinniteltiin niin, että kuopus ehti olla kotona 2-vuotiaaksi. Nyt on päivähoidossa.
Yhden lapsen kanssa voi mullistaa koko elämänsä tätä lasta varten, mutta olisi täysin epäreilua vanhempaa lasta kohtaan mullistaa koko perheen elämä.
Olet joko tyhmä tai provo, jos et tajua, että aina ja kaikkialla ei voi elää sinun sääntöjesi mukaan. Veikkaan, että seuraava kommenttisi on, että olet varautunut kaikkiin elämässä tapahtuviin yllätyksiin etukäteen. Just joo.
päiväkotiin vaan ryhmäperhepäivähoitoon, jossa oli 2 hoitajaa ja kourallinen lapsia. Oli hyvä vaihtoehto ja päivät pyrittiin pitämään mahdollisimman lyhyinä, sekä tein etätöitä aina kun mahdollista.
että mitä vikaa päiväkodeissa on??? Meidän kaikki muksut ovat aloittaneet 1 vuotiaana vuoropäiväkodissa koska kukaan perhepäivähoitaja ei todellakaan hoida meitin lapsia silloin ku meillä on töitä eli iltaisin ja viikonloppuisin... Ja ihan tervejärkistä sakkia näyttää olevan -lapsemme siis
eikä kaikissa ole tarpeeksi hoitajia ja tarpeeksi pienet ryhmät, jotta 1-vuotaille ehdittäisiin antaa tarpeeksi syliä ja huomiota aina kun ne sitä tarvitsee.
Lapset on toki erilaisia, monille siitä ei ehkä ole mitään (ainakaan pitkäaikaista) haittaa, mutta toiset ovat herkempiä ja huomion puute noin pienenä, kun ei vielä ole mitään aikakäsitystä, vaan jokainen ero ensisijaisesta hoitajasta tuntuu samalta kuin ikuinen ero, saattaa vaikuttaa heikentävästi lapsen itsetuntoon.
Ja tokihan huonommallakin itsetunnolla voi elää hyvää elämää ja olla tervejärkinen, mutta onhan huono itsetunto yksi riskitekijä moniin muihin, ikävinä pidettyihin asioihin.
Siksi päiväkoti ei välttämättä ole kovin hyvä paikka juuri 1- v. täyttäneelle, tai edes sitä vanhemmille. Itsellä kokemusta kahdesta erittäin hyvästä päiväkotiryhmästä ja yhdestä levottomasta ryhmästä, jossa oli kyllä erittäin hyvät hoitajat, mutta lapsia oli ihan liikaa eikä hoitajat pysty tekemään ihmeitä.
jos haluais hoitaa kotona, hoitais kotona.
Mut kaikki ei halua.