(Noidan) runoelma kuusta, arvostele ja liitä lankaan oma runosi (muiden arvosteltavaksi)
Katson keltakuuta, enpä voikkaan muuta
Katkennut on luuta mistään en saa uutta
Lentoon halajaisin, tuskin palajaisin vaikka osoittautuisi
Kuukin tyhjäks', ontoksi
Kommentit (6)
Eilen olin kännissä
Aivan täysissä lärveissä
Pihalle yrjösin
Viimeisetkin shotit ylös yskin
Vannoin, ei enää ikinä
Vaan tänään jo baariin kipitän
Noita juustokuun
Taakse piiloutuu
Pieneen reikään ahtautuu
Ja täyttää onton kuun
Kuu on suuri pallo
Pieni on siinä kristallikallo
Magneettisuus lisääntyy, kaikki sähköistyy
Portaali leveytyy
Vesi vetäytyy ja jänis kätkeytyy
Pajujen kanssa purolla huojutaan
Tuulen vireessä
Kuu, kuu, mikäs muu.
Sitä kun katsoo, voimaantuu.
Pihassa puu, linnulla marjoja täynnä suu.
Huutelee huhuu, huhuu.
Ei, se olikin joku muu.
Vierailija kirjoitti:
Kuu, kuu, mikäs muu.
Sitä kun katsoo, voimaantuu.
Pihassa puu, linnulla marjoja täynnä suu.
Huutelee huhuu, huhuu.
Ei, se olikin joku muu.
Tykkäsin tästä, loppu on yllättävä
Noita
oudosti voimaantuu
kun kuu
tyhjäksi osoittautuu
kuten myös maailma muu