Voiko lukion, ammattikoulun ja yliopiston käyneet olla samassa työpaikassa samalla tittelillä?

Tarkoititko kysyä kuka?

Sama henkilö on voinut käydä nuo kaikki kolme. Onko hän silloin kolminkertaisesti epäonnistunut?

Vierailija kirjoitti:

Tarkoititko kysyä kuka?

Sama henkilö on voinut käydä nuo kaikki kolme. Onko hän silloin kolminkertaisesti epäonnistunut?

Jos on neljäntenä tuossa tiimissä?

Tottakai voi olla. Olen itsekin työskennellyt sellaisessa tiimissä.

Voi, Varmasti. Tällä hetkellä on niin paljon Suomessa korkeakoulutettuja ja yliopistosta valmsituneita, että sama titteli voi olla vaikka myyjä, ja kaikki edellä mainitut toimivat  n.n automarketissa nollatuntisopimuksella.

Sinkkumies

Kateellisin kyylä on epäonnistunein. 

Laboratorioanalyytikko, laborantti ja laboratoriotekniikko palkataan kaikki laboranteiks. Ainoa häviäjä on amk tutkinto ku palkka huonompi.

Vierailija kirjoitti:

Laboratorioanalyytikko, laborantti ja laboratoriotekniikko palkataan kaikki laboranteiks. Ainoa häviäjä on amk tutkinto ku palkka huonompi.

Miksi palkka olisi huonompi jos tehtävä on sama?  Sehän olisi laitonta/syrjintää nykyään.

Hesburger!

Toimittaja.

Myyjä.

Ainakin

Vierailija kirjoitti:

Hesburger!

Valitettavasti. Tai yhtä hyvin Mäkki tau vaukka Prisma.....Yhä useampi korkeakoulutettu joutuu tekemään töitä, joissa hyötyvät osaamispotentiaalistaan hyvin vähän. - Samalla kun heille vittuillaan, että mitä meni opiskelemaan "väärää alaa".....

Työnjohtajista monet ovat aloittaneet ns. Duunarina. Minusta oikea polku tehdä muutama vuosi töitä joita alkaa johtamaan.

Tietenkin, koska ammattinimike on ammattinimike eikä kaikki ole koulutustaan vastaavassa työssä. "Epäonnistuja"on se, joka eniten vihaa työtään.

Lukion käynyt ei ole käynyt mitään, joten en tiedä miten edes olisi tuossa tiimissä. Ammattikoulun käynyt lienee näistä onnistunein, jos on koulutetun alansa töissä. korkeakoulun käyneet taas epäonnistuneina, jos eivät ole kyenneet nousemaan töissä koulutuksensa tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin, koska ammattinimike on ammattinimike eikä kaikki ole koulutustaan vastaavassa työssä. "Epäonnistuja"on se, joka eniten vihaa työtään.

Tuo oli paha. Kumpi on pahempi lukion käynyt, joka n. vuotta Hesessä ja häntä vi-tut-aa kun ei ole saanut opiskelupaikkaa vai yliopistosta valmistunut lisensiaatti jolla  vi-tut...aaa kun on tuon lukiolaisen kaveri joka vilpittömästi haluaisi kannustaa häntä opiskelemaan mutta toisinaan hänellä nousee pala kurkkuun... 

Voi.

Meillä oli senior SW developerina amitsun elektroniikka-asentajanlinjan käynyt jeppe, viereisellä tiskillä DI samalla tittelillä, tekemässä samaa hommaa eli embe-softaa. Paitsi että amisjeppe osasi paremmin käyttää mittalaitteita (oskuja, logiikkanalysaattoreita yms).

Harmi että amis lähti, maksoimme noin 5.5k€ mutta joku lupas tonnin enemmän.

Olen käynyt amiksen (talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja) ja lähdin ulkomaille töihin ja nykyiseen työhöni vaaditaan normaalisti vähintään kandin tutkinto liikkeenjohdosta tai yrityshallinnosta.

Opiskelen tässä samalla data-analytiikkaa.

Kyllä. Olin esimerkiksi maisteriopintojen alussa vielä kassalla töissä. 

Epäonnistunein on se, joka kirjoittaa "ketä näistä" kun pitäisi kysyä "kuka heistä".

Sama tiimi ja sama titteli ei tarkoita samansuuruista palkkaa.

Varhaiskasvatusyksiköissä kaikki ovat varhaiskasvattajia, vaikka koulutustausta vaihtelee pelkästä kansakoulusta aina varhaiskasvatustieteen maisteriin asti.

Vierailija kirjoitti:

Voi.

Meillä oli senior SW developerina amitsun elektroniikka-asentajanlinjan käynyt jeppe, viereisellä tiskillä DI samalla tittelillä, tekemässä samaa hommaa eli embe-softaa. Paitsi että amisjeppe osasi paremmin käyttää mittalaitteita (oskuja, logiikkanalysaattoreita yms).

Harmi että amis lähti, maksoimme noin 5.5k€ mutta joku lupas tonnin enemmän.

Nopeasti lähtee kaikki osaajat noilla senior-kehittäjän palkoilla.

Palkka on niissäkin tehtävissä monissa isoissa yrityksissä eri, vaikka olisi sama titteli, riippuen koulutuksesta. Palkkahaitari perustuu normaalilla asiantuntijalla markkina-analyysiin henkilön profiilin perusteella, jossa huomioidaan koulutustaso. Toki sitten on poikkeusyksilöitä, joille yritys voi maksaa yli markkina-arvon, koska niin tärkeä työntekijä.

Kun tulee ikää, yleensä ne korkeakoulutetut ylenevät sitten organisaatiossa ylös ripeämmin. Esimies- ja päällikkötehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto lähes aina isoissa yrityksissä, johtajaksi ylempi sellainen de facto. Niissä ei riitä enää tekninen näppäryys.