Kukaan ei kysy mitä kuuluu, kukaan ei ota yhteyttä ellen minä ota ensin
Mulla on kavereita, jotka ei koskaan kysy kuulumisiani. Eivät ota minuun koskaan yhteyttä, ellen minä ota heihin ensin yhteyttä ja silloinkin vastaus kestää kauan, jos ylipäänsä edes vastaavat. Yhteiset tapaamiset, illanvietto tai harrastustoiminta tms ei onnistu mitenkään, koska heidän aikataulut.
Tein viime vuonna social experimentin ja katsoin, kuinka kauan oikeasti menee ennen kuin ketään kiinnostaa. Yllätys yllätys, ketään ei kiinnostanut. Kahdeksaan kuukauteen kukaan kaveri ei ottanut minuun yhteyttä. Ainoa mikä tuli, oli wa-viesti erääseen harrasteryhmään, joka on kokoontunut viimeksi vuosi sitten, ja sekin oli yleinen hyvää joulua -viesti koko ryhmälle. Vastasin tietysti hyvää joulua kuten muutkin ja samalla ehdotin taas kokoontumista, jonka jälkeen ei ole tullut mitään vastausta, eikä yhteydenottoa, keneltäkään.
Tuntuu kuin olisin pelkkää ilmaa, kuin joku jämäpala joka otetaan EHKÄ sitten kun mitään muuta ei kertakaikkiaan enää ole. Olen se viimeinen vaihtoehto kaikille, se joka ignoorataan aina ja jota ei kuunnella, jolle ei vastata.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä. Pitääkö kylmästi sanoa näille "kavereille", että heippa sitten ja pistää kylmästi välit poikki? Aloittaa alusta ja yrittää löytää ihmisiä, joita ehkä saattaisi joskus, edes joskus, kiinnostaa myös se miltä minusta tuntuu?
Kommentit (35)
Hmm..eivätkö he jo ole ensin sanoneet heipat sulle, kun eivät ole suhun ottaneet yhteyttä 8kk:een?
Tuollainen käyttäytyminen on vahva viesti jo itsessään ja kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat. Älä ole kenenkään armopala vaan suuntaa kohti uusia seikkailuja.
Jumala seuraa toimiamme ja on aina kiinnostunut tekemisistämme ja seuraa kuin varjo. Jumalan kanssa ei ole koskaan tylsää. En ala paasaamaan, kerron vain että tämmöinenkin vaihtoehto on saatavilla.
Voit ihan aidosti kirjoittaa viestin jollekin tuttavalle, jota joskus tapaat että tunnet olosi yksinäiseksi ja haluaisit yhteisiin illanviettoihin.
Haluaisitteko tula luokseni x iltana vaikka katsomaan jääkiekkoa tai jotain ajankohtaista urheilutapahtumaa.
Ottakaa omat oluet mukaan , tarjoan kahvit ja leivät !
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käyttäytyminen on vahva viesti jo itsessään ja kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat. Älä ole kenenkään armopala vaan suuntaa kohti uusia seikkailuja.
Tarkoitatko tuolla "kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat" sitä, että vika olisi jotenkin minussa itsessäni, että he eivät halua olla kanssasi tekemisissä? Mitään pahaa en ole eläessäni kellekään tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Jumala seuraa toimiamme ja on aina kiinnostunut tekemisistämme ja seuraa kuin varjo. Jumalan kanssa ei ole koskaan tylsää. En ala paasaamaan, kerron vain että tämmöinenkin vaihtoehto on saatavilla.
Olen samoilla linjoila kanssasi. Itsekkin yksinäinen ja kaveriton. Lasenlasia hoitelen ja äidin kanssa just ja just tulee oltua yhteydessä, mutta silläkin on elämä aktiivisempaa, kuin minulla. Ain työn touhussa, kun sille soittele, mutta omakotitalossa puuhaa piisaa.
Jumala on mielessä joka päivä, mutta ei se kuitenkaan ole ihan sama asia, kuin olisi, joku lihaa ja verta oleva tyyppi, jonka kanssa juttelis tai kävis jossain.
Ymmärrän ap tä. Monet on samassa tilanteessa kanssasi, mistä lie sit johtuukaan.
Itse en ole päässyt edes tutustumaan kenenkään, enkä tiedä uskallanko edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käyttäytyminen on vahva viesti jo itsessään ja kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat. Älä ole kenenkään armopala vaan suuntaa kohti uusia seikkailuja.
Tarkoitatko tuolla "kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat" sitä, että vika olisi jotenkin minussa itsessäni, että he eivät halua olla kanssasi tekemisissä? Mitään pahaa en ole eläessäni kellekään tehnyt.
Ihmiset kertovat käyttäytymisellään varsin selvästi ettei sun seura kiinnosta, ja se viesti kannattaa uskoa ja ottaa tosissaan. Sillä mikä on syynä tuohon käyttäytymiseen, ei ole oikeastaan mitään merkitystä.
Minulle hän ei ole koskaan vastannut mitään, joten tylsää olisi hänen kanssaan.
Eri
Hankit uusia kavereita. Ei sun tartte lapsellisesti tehdä numeroa. Jos nostat mekkalan, olet kuin ne mummot, jotka ilmoittaa FB:ssä suurieleisesti eroavansa ryhmästä ja jäävät silti sinne roikkumaan ja kyttäämään, mitä reaktioita tuli.
Mietit liikaa muiden ihmisten mietteitä sinusta. Lopeta se. Se on sairasta.
"Ihmiset kertovat käyttäytymisellään varsin selvästi ettei sun seura kiinnosta, ja se viesti kannattaa uskoa ja ottaa tosissaan. Sillä mikä on syynä tuohon käyttäytymiseen, ei ole oikeastaan mitään merkitystä. "
Jatkoa kun karkasi viesti ....'
Mutta, ei sun tarvitse sen kummemmin mitään draamaheippoja sanoa. Pidät vaan itsekin radiohiljaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle hän ei ole koskaan vastannut mitään, joten tylsää olisi hänen kanssaan.
Eri
Jumala siis, en näköjään osannut äsken lainata.
Vierailija kirjoitti:
Jumala seuraa toimiamme ja on aina kiinnostunut tekemisistämme ja seuraa kuin varjo. Jumalan kanssa ei ole koskaan tylsää. En ala paasaamaan, kerron vain että tämmöinenkin vaihtoehto on saatavilla.
Kyl mulla on melko tylsää ollut hänen kanssaan. Yksinpuheluksi jää, ei vastauksia, ei edes vinkki vitosta.
Ap vaikuttaa siltä, ettei oikein tiedä mikä on ja millainen on, ei osaa asettua muiden näkökulmaan jne. Hankkii uusia ystäviä kaikin mokomin, mutta ei siltoja tarvitse polttaa takanaan. Jos kielikuva ei aukene ap:lle, veikkaan autismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käyttäytyminen on vahva viesti jo itsessään ja kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat. Älä ole kenenkään armopala vaan suuntaa kohti uusia seikkailuja.
Tarkoitatko tuolla "kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat" sitä, että vika olisi jotenkin minussa itsessäni, että he eivät halua olla kanssasi tekemisissä? Mitään pahaa en ole eläessäni kellekään tehnyt.
Ymmärrän, että sinulla on paha mieli ja koet yksinäisyyttä. En usko, että äskeinen kommentoija tarkoitti tuota.
Yksinäisyydessä ajattelu vääristyy ja negatiiviset tulkinnat valtaavat alaa. Voisit ehkä käydä juttelemassa esim. psyk. sh:n kanssa tai suoraan laillistetulle psykoterapeutille, jos sinulla on varaa.
Juttele myös tutuille, sukulaisille, harrastuksissa, kassalla. Hakeudu ihmisten seuraan!
Eri
Mulla on hieman parempi tilanne, että kaksi ihmistä välillä kysyy kuulumisia, ja näihin pyrin pitämään yhteyttä. Mutta muuten sama havainto. Lopetin pitämästä yksipuolisesti yhteyttä ja varakaverina olemisen. Yksin viihtyminen parempi vaihtoehto.
Millainen kaveri itse olet ollut noissa porukoissa.
Kaikki kun porukoihin ei huolita, pitää olla suurinpiirtein samanhenkinen, pitää jutella, olla niin sanotusti käytännössä mukana.
Ja tietenkin useat kaverit haihtuu taivaan tuuliin, kun asuinpaikka, työpaikka vaihtuu. Opiskelu loppuu, alkaa vakavasti seurustella, ja saa lapsen.
Ei koskaan voi puhtaasti niin mennä, että vain muissa syy. Että vain kavereissa syy.
Ehkä sinussa on jotain sellaista, ettet miellytä ihmisiä, vaan seurasi tuntuu enemmän kiusalliselta. Rasittavalta. Tai muuta sellaista.
Toisia ihmisiä ei voi muuttaa. Itseään voi.
Tuttavuudet, kaveruudet ja ystävyydet eivät ole samalla tavalla sitovia kuin yksiavioiset parisuhteet. Olet täysin vapaa suuntautumaan uusiin ihmisiin. Vanhoja suhteita ei tarvitse sen takia katkaista, jollet sitten halua.
En tiedä onko niin, mutta kuulostaa vähän siltä että elämäntilanteenne tai -tapanne ovat erilaisia. Muilla on paljon menoja ja vähän vapaata aikaa, sinulla ehkä toisinpäin. Yritä löytää elämääsi ihmisiä, joilla on samanlainen tilanne kuin sinulla. Sellaisiakin on, paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen käyttäytyminen on vahva viesti jo itsessään ja kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat. Älä ole kenenkään armopala vaan suuntaa kohti uusia seikkailuja.
Tarkoitatko tuolla "kannattaa uskoa mitä ihmiset käyttäytymisellään kertovat" sitä, että vika olisi jotenkin minussa itsessäni, että he eivät halua olla kanssasi tekemisissä? Mitään pahaa en ole eläessäni kellekään tehnyt.
Jo tuosta kommentestasi näkee, ettei sulla ole kaikki kunnossa pääkopassa.
Kysymys ei ole mistään helvetin pahan tekemisestä.
Kysymys on siitä, ettei sinua pidetä kivana kaverina. Kanssasi ei jostain syystä haluta, eikä jakseta viettää aikaa.
Sitäpaitsi aloitus on trolli, joka toistuu palstalla usein.
Ihmettelen myös tätä kulttuuria. Ehkä osa ei uskalla häiritä toisia jos on tullut kuva, että on kiireinen ja ei vastaile yleensä. Tai ei saa selvää kuvaa henkilöstä. Mutta osalla on kai omat piirit, eikä siksi ota yhteyttä ja perhe. Ikävää. Ehkä tulee uusia tuttuja tai lähisukulainen on.
Minun ongelma se että en tykkää juoda ja miksi pyytäisivät tylsän raittiin mukaan ,kun lasku on jaettava ja se tulee halvemmaksi kun on useampi jakamassa. Olen siis tylsäksi leimattu.
Tietenkin kannattaa etsiä parempia kavereita.
Ei sinun tarvitse ystävyyttäsi noihin nykyisiin irtisanoa. He nimittäin eivät edes huomaa ettet ole yhteydessä.
Uusia ystäviä etsimään. Tällainen itsesääli ja kiukku siitä miten nämä sinua kohtelevat on ihan ymmärrettävää, mutta se ei vie sinua eteenpäin.