Heips! Olen työtön ja olisi kiva kuulla miten te muut työttömät vietätte normaalit arkipäivät, miten siis saatte ajan kulumaan?

Kävin työkkärin järjestämässä koulutuksessa. 

Palstailuun, kotitöihin ja vanhan ja sairaan sukulaisen asioiden hoitamiseen kuluu ainakin itselläni paljon aikaa. Myönnän kuitenkin avoimesti, että liian usein roikun palstalla todellakin tuntikausia ihan tavallisina arkipäivänä ja olen usein ihmetellyt sitä, miten paljon keskustelua tällöinkin palstalla on. 

Olin syksyllä kaksi kuukautta työtön. Seurasin kaikki päivät Linkedinissä avoimia paikkoja, lähetin kustomoituja hakemuksia, kävin haastatteluissa ja soveltuvuustesteissä. Eli työn hakeminen oli aikalailla täysipäiväistä.

Sain hyvän vakityön kahden kuukauden aktiivisen haun jälkeen.

Porno, pleikkari ja vauva palsta. Siinähän se aika kuluu.

Pelaan tietokoneella aamusta iltaan. 

En tunne yhtään työtöntä, en ole koskaan tuntenut.

Sitä, mitä normaalisti tein töissä ollessani arkivapailla. Ihan normaalia elämää. Jos aika käy pitkäksi, niin telkkari, kirjat ja netti ovat hyviä aikasyöppöjä.

Trollaan täällä aamusta iltaan ;DDDD

Olen sinua älykkäämpi ja jäät aina alakynteen.

-winner-

Kiirettä pitää työttömänä. Kaupassakäynti ja kokkaus niin, että saa rahat riittämään ja jotain säästöönkin, jos hyvin käy. Budjetin suunnitteluunkin menee aikaa. Tori-myyntiin menee aikaa: ilmoituksia pitää tehdä ja seurata, paketteja postittaa tai viedä tavara sovittuun paikkaan.

Kodin siivous ja tavaroiden järjestely on jo yksi päivätyö sinänsä kun pyörittää Tori-myyntiä ja asuu pienessä asunnossa kaupungin keskustassa. Ikkunat pitää pestä monta kertaa vuodessa, katupölyä ja siitepölyä riittää.

Sitten pitää katsoa työpaikat ja hakea mahdollisia. Tehdä selvityksiä te-toimistolle ja hakemuksia kassaan.

Opiskelen myös erilaisia asioita, siihen vasta meneekin aikaa: kreikan kieltä, matematiikka, fysiikkaa, oikeustiedettä. Kunnon ylläpitoon menee aikaa: lenkkeily, salilla käynti (on ilmaissali), avantouinti, jooga, kuulatreeni, venyttely. Minulla on myös museokortti, joten käyn kaikki mahdolliset museot ja näyttelyt läpi. Luen paljon kirjallisuutta ja katson elokuvia, siihen jää aikaa vain iltamyöhällä. Ehtii juuri ja juuri nukkua, ja aamulla taas sama ralli. Haluaisin tehdä myös käsitöitä, mutta niihin ei vaan jää aikaa.

Opiskelen, ulkoilen.

Kelarotta oli pienessä suomalaisessa kaupungissa (Akaa) asuva rotta, joka oli vuosikausia elänyt mukavasti yhteiskunnan tukien varassa. Hän oli saanut työttömyyskorvausta ja asumistukea, eikä ollut nähnyt tarpeelliseksi mennä töihin, sillä elämä soljui mukavasti pelkkien tukien varassa lihoen. Hän vietti päivät puistoissa ryypäten ja rellestäen toisten Kelarottien kanssa, ja iltaisin hän katseli televisiota, joi olutta, poltti tupakkia ja pelasi pelejä.

Eräänä päivänä hänen maailmaansa kuitenkin järkytti iso uutinen: hallitus oli päättänyt leikata sosiaalitukia. Rotat kaupungissa alkoivat kuiskia, että tukien varassa eläminen ei enää kohta riittäisi edes vuokran maksuun, saati kaljoihin. Kelarotta ei ollut uskoa kuulemaansa. "Ei kai tätä oikeasti tehdä? Minähän en töihin lähde!" hän tuhahti raivoissaan rotta tovereilleen.

Mutta viikot kuluivat kaljaa juoden, ja tukien määrä väheni pikkuhiljaa. Pian Kelarotalla ei ollut enää varaa ostaa lempijuustoaan ja kaljaa kaupasta. Hän huomasi, että vuokranmaksu alkoi jäädä jälkeen. Hätääntyneenä hän päätti tehdä jotain, mitä ei ollut koskaan kuvitellut tekevänsä: hän alkoi etsiä töitä.

Kelarotta selasi työpaikkailmoituksia netissä ja huomasi, ettei hänellä ollut paljoa taitoja tai kokemusta. Hän kuitenkin pisti itsensä rohkeasti likoon ja haki monia paikkoja. Viikkojen odottelun jälkeen eräänä aamuna hänen sähköpostiinsa saapui viesti: roskakuskin paikka olisi tarjolla.

Roskakuskina työskentely ei ollut mitään glamouria, mutta Kelarotta tiesi, ettei hänellä ollut varaa olla nirso. Hän tarttui työhön ja oppi nopeasti roskien keruun salat. Hän ajoi ympäri kaupunkia roskakuskin lavetti kiiltäen ja nosti roskapönttöjä voimiensa takaa. Työ oli raskasta, mutta siinä oli oma palkitsevuutensa ja mikä parasta, hän sai taas säännöllistä tuloa.

Kaupungilla toiset Kelarotat katsoivat häntä kummissaan. "Miten sinä jaksat nousta joka aamu viideltä ja mennä töihin?" he kysyivät. Kelarotta naurahti ja vastasi: "Se tuntuu aluksi raskaalta, mutta tiedättekö mitä? Töissä käynti antaa enemmän vapautta kuin jatkuva tukien varassa eläminen. Minä saan nyt päättää omasta elämästäni."

Vaikka Kelarotta ei ollut aluksi innoissaan työelämään siirtymisestä, hän huomasi, että elämässä oli paljon enemmän sisältöä ja mielekkyyttä, kun hän oli osa jotain suurempaa. Hän tunsi ylpeyttä tekemästään työstä ja siitä, että hän auttoi pitämään kaupungin siistinä. Ja mikä parasta, hän ei enää elänyt pelkästään tukien varassa hänellä oli oma tulo ja oma tapa kantaa vastuunsa.

Lopulta Kelarotta tuli siihen tulokseen, että vaikka tukien leikkaukset olivat aluksi tuntuneet epäoikeudenmukaisilta, ne olivat saaneet hänet muuttamaan elämänsä parempaan suuntaan. Töissä käynti antoi hänelle paitsi rahaa, myös itsevarmuutta ja tarkoituksen tunnetta.

Tarina perustuu täysin tositapahtumiin.

Helposti. Puppailen vain...😎🤠🥸

Nuorena opiskelin ja ulkoilin, kun työttömyyden kestosta ei ollut tietoa ja rahaa oli vähän. Viimeksi lähdin koko lomautuksen ajaksi Kanarialle lomailemaan. Yritin vain elää vähän nuukemmin kuin normilomalla.

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtään työtöntä, en ole koskaan tuntenut.

Minä vain päätän heidän asioistaan. T asiantuntija?

Hei. Juuri olin ulkojäillä parisen tuntia. T: toinen työtön.

Aamusta vähän työmarkkinoiden katsastusta. Nykyisin tähän menee aika vähä aikaa kun on niin nihkeää. Sen jälkeen talous- ja pörssikatsaus. 

Sitten vuorossa päivän urheilut, eli salille, uimaan, juoksulle tai hiihto. 

Tämän jälkeen taas pörssiä. Vähän riippuu olenko miten jaksanut panostaa treidailuihun. 

Loppupäivä sitten normaalia lapsiperhearkea. 

Palstailen ja katson sarjoja ja leffoja.

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtään työtöntä, en ole koskaan tuntenut.

täällä palstalla saat vähän käsitystä niiden ajatusmaailmasta, kun täällä 98% av-mammoista on sossunelättejä

Joskus, mutta harvoin, voi aika käydä vähän pitkäksi, mutta suurimmaksi osaksi päivät kuluu oikein kivasti. Urheillaan, välillä juopotellaan, matkustellaan, mökkeilyä, sanon uudestaan matkusteluun sillä tehdään sitä tosi paljon ulkomailla ja kotimaassa. Ruuanlaittoa, elokuvissa, ravintoloissa, näyttelyissä ym tapahtumissa. On kaikenlaisia harrastuksia, sitten on tietysti ihan normaalit kodin siivoamiset sun muut.

Sitä mitä nuo muutkin edelliset vastaajat. Siis jos unohdetaan nuo fantasiat ja valehtelut.

Juon aamusta iltaan halpaa Kaljaa.