Sinä jolla ei varmuudella ole adhd:ta, oletko aina skarppi ja ahkera?

Mulla ei ole adhd:ta ja silti olen ajoittain laiska ja välttelen hommia.

Entä väsymyksen sieto: Pysyykö sulla rutiinit ja maltti aina, vaikka vauva olisi herättänyt 4-5 kertaa yöllä? Jaksat mennä silti heti aamusta pyykkäämään pyykkiä etkä tiuski miehellesi väsyneenä?

Sulla ei kerry kuin tunniksi-pariksi roskapussi ulko-oven eteen, väsyneenäkin? 

Vauva-aikaan olin kyllä väsynyt ja tottakai tuskin mutta hommat oli hoidettava. 

Roskapussin vien kun menen muutenkin ulos, eli päivittäin. Tuntimäärästä ei oo tietoa

T.sama

Ei kukaan aina jaksa. 

Mulla ei varmaan ole adhd:ta, mutta olen mukavuudenhaluinen ja välttelen tylsiä tai epämukavia asioita. Pärjään ihan hyvin, muistan yleensä hoitaa kaiken oikeasti tärkeän, mutta en näe järkeä rakentaa elämästä jotain vankilaa, joka pyörii siivousaikataulujen mukaan. 

Huoh. Tottakai varsinkin ihmisillä, jolla on paljon stressiä, kiirettä ja vähäistä unia on ADHD:n kaltaisia oireita. Se ero ADHD:lla ja näillä on se, että ADHD:lla on aina niitä ollut ihan lapsesta lähtien.

Jos ei olisi viimetinkaa, mitään ei tule tehdyksi. Projektiaikataulu on sitä varten että tiedetään paljonko laahataan jäljessä. Kustannusseuranta taas sitä varten että tiedetään paljonko on paukkunut yli. 

Etenkin unissani

Vierailija kirjoitti: Huoh. Tottakai varsinkin ihmisillä, jolla on paljon stressiä, kiirettä ja vähäistä unia on ADHD:n kaltaisia oireita. Se ero ADHD:lla ja näillä on se, että ADHD:lla on aina niitä ollut ihan lapsesta lähtien.

Niin...itse vaan luovutan ehkä liian herkästi, jos väsyttää. Tai rutiinit kotona on ekat jotka viivästyy, töissä pystyn skarppaamaan pitkäänkin väsyneenä...mutta jos väsyttää, niin kotona lösähdys. Lapset saa ruokansa työpäivän jälkeen ja jotain yritän jorista heille, mutta on kuin lobotomian olisin käynyt (ja veriarvot ok).

Luulin että adhd.t on yliaktiivisia.

Ei ole ADHD:tä, mutta en todellakaan ole aina skarppi, enkä ahkera. Laskut maksan aina ajallaan, jos olen laskun saanut. Opiskeluja en ole venyttänyt, päinvastoin pyrin suorittamaan pian pois. Tiskit korjaan kyllä pöydästä pois, mutta en heti pese, vaikka laittaisin koneeseen. Siivoan joka päivä niin ei ole niin paljon sotkua ja kyllä perheessämme on kiinteät ruoka-ajat, joita kaikki noudattavat. Toki joku asia aina silloin tällöin unohtuu, mutta en pidä siitä kirjaa. Pääasia että arki rullaa suhteellisen hyvin.

Mulla n.4 selkeästi ei-adhd:ta, tuttua äitiä. Kämppä aina siisti, spontaanistikin vieraillessa. Ruoka-ajat samat, lapsille keskustellaan lempeällä äänellä aamusta iltaan. Töissäkin ovat iloisen tehokkaita ja lämpimiä. 

Lastensa vauva-aikana ehkä joku "vauva valvotti 4 tuntia yössä puolen vuoden ajan" -tilanne vasta sekoitti heillä pakan.

Huoh. :) 

Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat.

Laskut maksan ajoissa ja olen ajoissa paikalla jos on sovittu meno. Mutta joskus voi tiskejä kertyä kun ei vain huvita tiskata.

Ei normaalin kirjoilla olevat ole mitään koneita; välillä unohtuu, ei jaksa, kasoja kertyy ihme paikkoihin, jotkut asiat venyy, välillä joutuu humppaamaan paikasta toiseen, mitä vattua olinkaan tekemässä, ai niin joo, jumitusta kännykkään, vetkuttamista jne. Mutta kumminkin ei aiheuta isompia ongelmia itsellensä ja arki kulkee perus tasaisesti. 

Minulla ei ole adhd:ta, mutta olen muuten mieleltäni sairas ja siksi olen ulkona työelämästä enkä saa tehtyä kotitöitä.

Silloin kun olin vielä terve, niin en esim. venyttänyt laskujen maksua. Olin sellainen, että tein ikävät työt pois alta ennen rentoutumista. Ahkera en koskaan ollut, vaan näin kohtalaisesti vaivaa opinnoissa. En ollut mikään siisteysfriikki, jätin tavaroita väärille paikoille jne.



Minulla oli kyllä poikkeuksellisen kova itsekuri jo lapsesta saakka ja olen hyvin velvollisuudentuntoinen.

Kaikkien vireystaso vaihtelee, se on täysin normaalia. Jossain määrin myös tarkkaavuuden taso vaihtelee, mutta täysin "kiinni" en mene koskaan. Pystyn vaivatta havainnoimaan yhtä asiaa kerrallaan, mutta rekisteröimään samalla muutakin ympäristöä ja reagoimaan tarvittaessa. Muistan parhaiten tunnereaktion herättäneitä juttuja tai johonkin aiempaan tietoon liittyviä asioita. Usein muistan ihan random-juttuja, olen hyvä esim. Smart10 pelissä.

Välillä tekee mieli levätä ja lorvia, mutta pystyn kyllä lopettamaan sen oma-aloitteisesti, jos jokin asia pitääkin hoitaa. Innostun myös välillä jostain täysillä ja saatan esim. neuloa tuntikausia putkeen. Siitäkin hommasta kykenen kyllä irtautumaan.

Ketjun alussa luetellut asiat eivät ole samanvertaisia, osalla ei ole myöskään mitään tekemistä ashd:n kanssa. En ole keskeyttänyt kouluja, antanut laskujen jäädä hoitamatta tai millään muullakaan merkittävällä tavalla menettänyt elämänhallintaani. Minulla ei ole myöskään koskaan ollut tunnetta, että pelkäisin sössiväni yrityksistä huolimatta, vaan saavutan kyllä tavoitteeni. Keittiö pysyy siistinä ja roskat viedään roskiin. Herään 100% varmuudella töihin tai muihin menoihin, olipa takana minkälainen yö hyvänsä.

Mutta meillä ei kuitenkaan syödä pöydässä kuin viikonloppuisin tai erityistapauksissa eikä muutenkaan pidetään mitään armeijakuria. Ei ole tarvetta, kun perheessä on vain neurotyypillisiä.

Ei ole ADHD:ta, mutta siltikään en todellakaan ole aina skarppi ja ahkera. Asunto on usein sekaisin kun en saa aloitettua askareita, helposti myöhästelen ellen todella skarppaa, työ- ja opiskelutehtävät jäivät helposti viimetippaan. Ja niin edelleen.

Ei kukaan ole täydellinen, kaikki unohtaa joskus asioita tai ei jaksa niitä tehdä. ADHD diagnooseja jaetaan nykyään myös aivan liian helposti...

Ei ole ADHD:ta, ja olen ahkera ja skarppi, ja asiat järjestyksessä, samoin koti ja muukin elämä. Sairaus verottaa voimia ajoittain, ja pyykit saattaa kasaantua koriin ja viikkosiivous siirtyä. Raskaisiin töihin en enää pysty. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ADHD:ta, mutta siltikään en todellakaan ole aina skarppi ja ahkera. Asunto on usein sekaisin kun en saa aloitettua askareita, helposti myöhästelen ellen todella skarppaa, työ- ja opiskelutehtävät jäivät helposti viimetippaan. Ja niin edelleen.

Add? Heh.