Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mieheni on hajamielinen:

Vierailija
05.09.2008 |

Onko muilla tällaista? Mieheni ei muista pikkuasioita, tai vähän isompiakaan. Esim. lasten koulusta tai päiväkodista saamat laput, joissa kerrotaan erilaisista asioista, ei muista niistä mitään, vaikka on kyllä asioista kuullut. Yleensä antaa minulle ne laput luettavaksi, ja minä kerron oliko niissä jotain tärkeää.



Mm. lapsi sai harrastuksestaan lapun, jossa kerrottiin, että ensi viikosta alkaen harrastuspaikka muuttuu väliaikaisesti. Soitti sitten äsken mulle, ja kysyi, että onko niitä treenejä tänään vai ei? Oli vienyt lapsen jo sinne uuteen paikkaan, vaikka se alkaa vasta ensi viikolla.



Toinen esimerkki, että kun on vanhempainiltoja, neuvoloita ja muita menoja, ei muista niitä ollenkaan. Tosin itse olen se, joka niihin osallistuu, mutta minä muistan kyllä mieheni lääkäriajat ym, vaikka en niihin osallistukaan.



Kännykkä ja avaimet ovat aina hukassa. Mies juoksee ympäri asuntoa ja etsii niitä, kun ne ei ole siellä missä pitäisi.



Nuoremmat lapset menee yleensä nukkumaan klo 20. Eilen mies alkoi klo 19.15 meuhata, että eikö vieläkään ole hampaita pesty ja yövaatteita vaihdettu? Oli siinä luulossa, että lapset menee jo 19.30 nukkumaan.



Monia muitakin pieniä unohduksia tapahtuu. Miehellä on paineita töissä (huono työilmapiiri, lomautusuhkia, selkävaivojen takia sairaslomalla ollut). Voiko tuollaiset asiat vaikuttaa hajamielisyyteen ja asioden unohteluun?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

hänellä on huono lähimuisti ja / tai aivot on ikään kuin varattu "tärkeille" ja "isoille" työasioille. Onko hän töissä tiedemaailmassa?

Vierailija
2/6 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että se on nimenomaan juuri tuollainen kuin ap:nkin mies, mutta vain KOTIasioissa. Töissä mies kyllä kykenee muistamaan tärkeät asiat ja selviytymään yhdestä sun toisestakin vaativasta tehtävästä, mutta kotona se heittäytyy ihan vapaamatkustajaksi eikä viitsi yrittää muistaa mitään.



Jos kysymys olisi kyvystä niin en suuttuisi näin paljon, mutta kun kysymys on selvästikin siitä ettei sitä vain kotona huvita olla skarppi niin se suututtaa. En mäkään näiden pienten tylsien arkiasioiden jatkuvasta mielessä pitämisestä nauti, mutta jonkun on pakko, eikä miehen varaan voi laskea mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

hänellä on huono lähimuisti ja / tai aivot on ikään kuin varattu "tärkeille" ja "isoille" työasioille. Onko hän töissä tiedemaailmassa?

Ihan perusduunari on.

Nr. 2 sanoi, että hänen miestään ei kiinnosta tai ei viitsi. Sama juttu mun miehelläni, ettei kiinnosta, mutta toisaalta juuri mietin, että jos nuo työelämän paineet rassaa niin paljon, ettei kotona jaksa mitään?

Vierailija
4/6 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän keskustelut on nykyään tällaisia:

Minä (rempattiin keittiötä): "Tuo kaappi pitää imuroida ennen kuin laitetaan tavarat paikalleen"

Mies 30s kuluttua: "Tuo kaappi kannattaisi varmaan imuroida ennen kuin laitetaan tavarat paikoilleen"

Noin 2 minuutin päästä:

Minä: "Pitäisiköhän meidä tyhjentää nuo laatikot?"

Hetken hiljaisuus: Mies: "Kantsis varmaan tyhjentää nuo laatikot" ......



No, ainakin ajatellaan samalla tavalla =)

Vierailija
5/6 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monista asioista, jotka mies sanoo, voin usein sanoa, että minähän puhuin tuosta jo eilen, etkö muista??

t:ap

Vierailija
6/6 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta kun jonkun on vain pakko hoitaa ne tylsätkin asiat. Jos mä en sitä tekisi, meidän lapset eivät koskaan pääsisi neuvolaan eikä niiden hampaita ei koskaan pestäisi, meidän ystävät ja sukulaiset eivät enää jaksaisi meitä kun emme ikinä olisi missään tapaamisissa ajoissa (jos ollenkaan), ja söisimme pelkkää Mäkkäriä, kun kukaan ei olisi ostanut ruokaa kaappeihin. Mies tulee mukaan kun kerron minne ja milloin, ja tekee kun käsken ja kerron mitä pitää tehdä, mutta omaa ajatusenergiaansa se ei käytä kuin pelkästään omaksi hyväkseen, ei lainkaan perheen eteen.



Meillä on kummallakin vaativa työ, mutta mieheni on vain niin itsekäs ettei oman työnsä lisäksi suostu kantamaan vastuuta minkään yhteisten asioiden muistamisesta. Hän pystyisi siihen ihan yhtä hyvin kuin minäkin, mutta hän ilmeisesti salaa katsoo olevansa jotenkin minua ylempänä ja oikeutettu nakittamaan minut pitkäveteiseen vastuunkantoon pienistä asioista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kaksi