Arka mäyräkoira

Täällä on pian 3v. kääpiökoira, joka on kaikesta sosiaalistamisesta huolimatta ollut todella arka ihan pennusta asti. Ikävä kyllä mikään ei ole auttanut. Ihan eri maata kuin perheemme toinen samanrotuinen koira, mutta näillä mennään. Kiinnostaa kyllä, jos jollain olisi tähän vinkkejä. Aika lailla kaikkea olemme toki jo ehtineet kokeillakin. 

Jokaisessa rodussa on niitä jotka poikkeavat märityksistä. 

Arka mäykky täälläkin, jo 1.5-vuotias. Ollut alusta asti arka, vaikka kaikenlaiseen ollaan totutettu. Arka on uusille ihmisille ja koirille. Hitaasti lämpenevä. Ei kuitenkaan aggressiivinen. Raskasta on.

Etene rauhallisesti.

Neuvo vieraita että ei huomioi koiraa.

Ulos herkkuja ja leluja mukaan ja kiinnitä niihin huomio kun ohi menää ihmisiä tai koiria. Koiras voi myös silittää ja rauhoitella sanoin.

Muihin koiriin tutustuminen kannattaa tehdä varoen, ei mihinkään koirapuistoon,  etsi vaikka somesta joku kiltti ja rauhallinen koirakaveri, jonka kanssa aloitetaan yhdessä lenkkeily.

Kirjaa kaikki tilanteet ylös, missä ongelmia ilmenee ja vie se fyssarille. Hän saattaa keksiä, mistä vika löytyy.

Aloittaisin siitä, kun arpominen on melko turhaa. Fyssari ja hieronta ei ainakaan mene koskaan hukkaan. Hän myös ohjaa sinut eteenpäin.

Koira parka joutuu liikkumaan lyhyillä töpöjaloilla luonnottaman pitkän selän kanssa.😔   Koirien jalostus on sairasta

Hei,

Sympatiat meiltä täältä teille. Meillä 2-vuotias mäyräkoira ja alusta saakka ollut arka kaikelle. Alkuun ei myöskään meinannut saada mitään kontaktia koiraan. Koira ollut myös huono leikkimään ja innostumaan oikein mistään asioista. Äänille ollut myös pennusta saakka arka. Pentuna kun katsoi koiraa, niin jos ei pieni koko olisi kertonut kyseessä olevan pentukoira, niin ei olisi uskonut pennuksi. Pentuna oli hyvin ilmeetön, eleetön, passiivinen ja arka. Lelut, iloisuus, houkuttelut, maanittelut, hupsuttelut ja hassuttelut eivät tehonneet millään tapaa. Koira jopa mieluummin vetäytyi, jos sitä yritti innostaa.

Alusta saakka huomattiin, että on melko herkkävatsainen. Nyt viim. 6kk painittu, että löydetty jotain syötävää, jolla ei tule kipeäksi. Kun koira saa täysin itselleen sopimatonta ruokaa, niin muuttuu ilmeettömäksi, eleettömäksi sekä haluttomaksi tehdä mitään. Meillä koira tulee siis selvästi fyysisesti kipeäksi väärästä ruuasta ja tähän riittää aivan älyttömän pieni määrä sopimatonta ruokaa. Tiettyjä ruokia saadessaan koirasta kuoriutuu sama ilmeetön, eleetön sekä haluton koira liikkumaan, mikä oli pentuna. On siis yhdistetty, että meillä väärä ruoka kiusannut pentuaikana meidän koiraa. Kipu on siis varmasti ollut meillä sinakin yksi muokkaava tekijä koiran luonteelle. Saadaanko mitenkään enää korjattua tuota luonnetta, jää nähtäväksi. Surettaa koiran puolesta, että joutui kasvamaan ensimmäiset 1,5 vuotta kipujen kanssa ennen kuin saatiin tämä asia kunnolla selville.

Voimia ja jaksamista teille! Meillä ollut raskasta taivalta, vaikka kaikin keinoin yritetty löytää kaikki hyvä, mitä myös aina on. Koira on myös rakas kuin mikä, vaikka helppoa tämä taival ei ole ollut. Yhden jos toisen kerran on jaksamista joutunut etsimällä etsimään ja itkuittakaan ei ole selvitty. Voimia!