Tahtoo halin!
Onko kukaan muu halin puutteessa, vai olenko ainut. Tarkoitan karhumaista hellää rutistusta ilman taka-ajatuksia 🥀
Kommentit (42)
Minä olen todella pahasti sen tarpeessa, mutta minulle kelpaa hali vain yhdeltä mieheltä
Vierailija kirjoitti:
Minä olen todella pahasti sen tarpeessa, mutta minulle kelpaa hali vain yhdeltä mieheltä
Halataan kun nähdään seuraavan kerran. Sinun pitää tulla halaamaan, koska minä voin joutua halaamisesta nurkkahuoneeseen puhutteluun, jos satutkin olemaan käpynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen todella pahasti sen tarpeessa, mutta minulle kelpaa hali vain yhdeltä mieheltä
Halataan kun nähdään seuraavan kerran. Sinun pitää tulla halaamaan, koska minä voin joutua halaamisesta nurkkahuoneeseen puhutteluun, jos satutkin olemaan käpynä.
En minä kehtaa halata
Minä varmaan pillahtaisin itkuun, jos minua tultaisiin halaamaan. Niin kauan ollut ilman kosketusta.
m
Vierailija kirjoitti:
Minä varmaan pillahtaisin itkuun, jos minua tultaisiin halaamaan. Niin kauan ollut ilman kosketusta.
m
💜
Meillä ei lapsuudenkodissa saanut näyttää tunteita. Vanhempani olivat uraohjusihmisiä, joille vain materia merkitsi jotakin. Huusin kerran teini-iässä äidilleni, mikä siinä oikein on, että varsinkaan sinulta ei ikinä saa edes yhtä halausta? Hän katsoi vain ikkunasta ulos ja mietti ääneen, pitäisikö hänen ja isäsi hankkia vielä kolmaskin omistusasunto.
Moi. Saanko koskettaa? Itsekin kaipaan ihmisen kosketusta. Kunnon hali - anteeksi jos aistin elinvoimaa hiustesi tuoksusta ja taipuvan selkärankasi aistillisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei lapsuudenkodissa saanut näyttää tunteita. Vanhempani olivat uraohjusihmisiä, joille vain materia merkitsi jotakin. Huusin kerran teini-iässä äidilleni, mikä siinä oikein on, että varsinkaan sinulta ei ikinä saa edes yhtä halausta? Hän katsoi vain ikkunasta ulos ja mietti ääneen, pitäisikö hänen ja isäsi hankkia vielä kolmaskin omistusasunto.
Että ei halausta?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei lapsuudenkodissa saanut näyttää tunteita. Vanhempani olivat uraohjusihmisiä, joille vain materia merkitsi jotakin. Huusin kerran teini-iässä äidilleni, mikä siinä oikein on, että varsinkaan sinulta ei ikinä saa edes yhtä halausta? Hän katsoi vain ikkunasta ulos ja mietti ääneen, pitäisikö hänen ja isäsi hankkia vielä kolmaskin omistusasunto.
Tunnistan sinussa itseni. Juhlatilaisuudessa mieheni isoäiti halasi, ja suoraan totesi, että minähän ihan jäykistyin. Niin, olihan se totta. Jostain syystä en sitten koskaan ole tykännyt, että minua oikeastaan halaa muut kuin lapseni ja mieheni. Muut toivoni mukaan pysyykin sen "käsivarren mitan" päässä.
Tuntui lämpimältä, kun kuopus (aikuinen) halasi jouluaattona. Rauhassa, eikä fiiliksellä "pois päiväjärjestyksestä". Mies on halannut jo monta vuotta harvemmin, ja silloinkin usein edellä kuvatulla tavalla.
Minua jollain tasolla yököttää pinnallinen muodon vuoksi halaaminen, mikä tuntuu olevan trendi puolituttujenkin välillä. Pidän sitä teatterina.
Ventovieraat romput vapaan liikkuvuuden nimissä esim. kauppojen parkkipaikoilla ansaintakeinona. "Ihana eurooppalainen tapa", ja kultaketjusi riipuksineen saa uuden haltijan.
Vierailija kirjoitti:
Sain tänään jo kahdet halit.
Kivat sulle.
Euroopassa vaihdetaan
paljon haleja ja poski/otsasuudelmia.
Suomessakin, mutta harkiten -
olemmehan paljon etäisempiä,
eikä meillä ole lainkaan smalltalk-kulttuuria,
kuten esimerkiksi Britanniassa.
[Platoninen ele kenties helposti
väärintulkitaan Suomessa].
Eilen illalla erotessa viimeiseksi hali, tänään sitten tuli Dear John letter tekstarina. Halipula uhkaa.
Mä tarvitsisin! 🥹