Lue keskustelun säännöt.
En oikein tiedä mitä ajatella. Mitä sinä ajattelisit?
21.12.2024 |
Olen kertonut sisarukselle asioistani, joissa on kirjaimellisesti elämäni kyseessä. Ei tähän kuolema liity, vaan se että millainen elämäni on nyt ja tulee olemaan, jos tapahtuu sitä ja tätä ja tuota. Jotenkin aina vain hämmennyn siitä miten hän reagoi. Kaikesta paistaa välinpitämättömyys. Ei ole hänen ongelmansa, hänellä on asiat ihan hyvin. Samaan aikaan hän vaikuttaa välittävän ja auttaa minua asioissa, joissa voi. Mutta jotenkin ne reaktiot ovat aina minulle kuin isku vasten kasvoja. Että olen niin yksin tilanteissani eikä sisarusta tunnu hetkauttavan kohtaloni millään tavalla, ja asenne vaikuttaa juurikin sellaiselta että "kunhan minulla on kaikki hyvin niin ei mitään väliä." Asiat ovat oikeasti suuria ja sisarus tajuaa sen kyllä vallan mainiosti. Ei ole kyse mistään että menetänkö 50 € vai en. Asioissani on ISOT RAHAT kyseessä.
Kommentit (62)
Kukin tekee rahoillaan, mitä haluaa. Mitä tuohon pitäisi sanoa. Todennäköisesti syytät kumminkin, jos hän antaa vääriä neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee rahoillaan, mitä haluaa. Mitä tuohon pitäisi sanoa. Todennäköisesti syytät kumminkin, jos hän antaa vääriä neuvoja.
Ei tässä ole kyse siitä että teen rahoillani jotain. 🙄🙄🙄
Minulta yritetään viedä kaikki. Koko helvetin omaisuuteni. Sen eteen joudun taistelemaan, mutta sisarusta ei tunnu hetkauttavan yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee rahoillaan, mitä haluaa. Mitä tuohon pitäisi sanoa. Todennäköisesti syytät kumminkin, jos hän antaa vääriä neuvoja.
Ei tässä ole kyse siitä että teen rahoillani jotain. 🙄🙄🙄
Jos kirjoittaa aloituksen, eikä yhtään avaa, mistä on kyse, niin ei me sinua voida auttaa. Sorry, emme ole selvännäkijöitä.
Sisimmässäni 'tiedän', että en ole tyhjän päällä koskaan. Selitän lisää toisessa viestissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa sisarkateus, sisarvahingonilo, sisarviha. Ja sitten on olemassa hyvin paljon välittäviä sisaruksia.
Miten olet menettämässä omaisuutesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko eroamassa, tekemässä konkurssia vai mitä?
Täällä saa aina hirveät kurat niskaan, jos kehtaa mainita sanan perintö :D Toinen vanhempani on ihan itse ottanut sen moneen kertaan puheeksi. Tiedän, että häneltä jää perintöä, ja tähän väliin sanon, että hän on aina kohdellut minua kylmästi, joten välimme ovat mitä ovat. Vaikkakaan se ei tietenkään ole hänen vikansa, vaan minun. Kuten kaikki muukin on aina minun syytäni. Eikä raha lämmitä mieltä kun menettää jonkun, oli tilanne tämä tai jokin muu. Se auttaa kuitenkin taloudellisesti (yllätys yllätys.) Asiaan: en tiedä mitä järjestelyjä hän tekee tai on tehnyt, mutta kaiken järjen mukaan minulla on kyllä omaisuutta myös tulevaisuudessa. Tämän hetken tilanne ei siis ole mikään loppuelämäni sinetti. En silti hyväksy tällaista p*skaa suoraan sanottuna, ja on karua nähdä miten sisarus siihen suhtautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olet menettämässä omaisuutesi?
Minulta yritetään viedä omaisuuteni. Sen eteen taistelen. En halua tarkentaa julkisella foorumilla, sorry.
Ehkä hän sivullisena näkee, että tilanne ei ole niin paha kuin annat ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän sivullisena näkee, että tilanne ei ole niin paha kuin annat ymmärtää.
On sekin mahdollisuus.
Jaa rahat. Luulin että jostain vakavasta on kyse. Kukaan ei rahojaan mukaansa saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sisaruskin tietää, ettei tämä tilanne sinetöi loppuelämääni enkä ole mitenkään tyhjän päällä ilman mitään ikuisesti. En silti hyväksy asiaa, vaan taistelen sen eteen. Tämä stressi vain tuntuu r*j*yttävän pääni.
Ehkä hän on tuontyyppinen rauhallinen reagoija. Ehkä hän ei tiedä, mitä pitäisi sanoa ja ei halua lähteä tunnetasolla kuvioon mukaan. Omien voimien rajoissa auttaa missä pystyy. Ehkä lopettaisin näiden asioiden selittämisen hänelle, jos en saa vastakaikua.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on tuontyyppinen rauhallinen reagoija. Ehkä hän ei tiedä, mitä pitäisi sanoa ja ei halua lähteä tunnetasolla kuvioon mukaan. Omien voimien rajoissa auttaa missä pystyy. Ehkä lopettaisin näiden asioiden selittämisen hänelle, jos en saa vastakaikua.
Niin. Koen vain että on helpompaa kertoa heti tuoreeltaan asioita, jotta hän sitten ymmärtää edes jotain mitä käyn läpi. En jaksa selostaa jotain kymmenen vuoden tapahtumia yhdellä kertaa, jos hän jotain kysyy. Onhan hän rauhallinen kyllä. Periaatteessa minäkin olen, mutta osaan myös tulistua.
Sinulla on oikeus lakiosaan vanhempasi perinnöstä. Se on puolet perintöosastasi. Voit toki menettää lakiosan, jos olet esim. tuhonnut merkittävän määrän vanhempasi omaisuutta tahallisesti.
Tai no en periaatteessa, vaan olen. Mutta minä osaan myös raivostua. En muista että hän olisi koskaan raivostunut samalla tavalla kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus lakiosaan vanhempasi perinnöstä. Se on puolet perintöosastasi. Voit toki menettää lakiosan, jos olet esim. tuhonnut merkittävän määrän vanhempasi omaisuutta tahallisesti.
Niin, tiedän. Minulle se lakiosa vain on niin merkityksetön summa verrattuna siihen mitä esim. tämä perinnöstä puhunut vanhempi omistaa. Enkä jaksa nyt ihan oikeasti jotain ragea sanasta merkityksetön. Vertaan lakiosaa siihen mitä minun ns. kuuluu oikeasti saada ja mitä vanhempi omistaa. Siihen verrattuna hyvin pieni summa. Enkä hänen perintöään nyt havittele, vaan sitä että tämänhetkinen tilanne ratkeaa eikä minulta viedä kaikkea. 🤬
Ei sitä haluaisi ajatella, että oma sisarus ajattelisi että hälläväliä, ei vaikuta minuun, mutta pahoin pelkään että juuri niin hän sisimmässään ajattelee. Pelkään etten oikeasti tiedäkään totuutta siitä mitä hän minusta ajattelee.