En oikein tiedä mitä ajatella. Mitä sinä ajattelisit?

Olen kertonut sisarukselle asioistani, joissa on kirjaimellisesti elämäni kyseessä. Ei tähän kuolema liity, vaan se että millainen elämäni on nyt ja tulee olemaan, jos tapahtuu sitä ja tätä ja tuota. Jotenkin aina vain hämmennyn siitä miten hän reagoi. Kaikesta paistaa välinpitämättömyys. Ei ole hänen ongelmansa, hänellä on asiat ihan hyvin. Samaan aikaan hän vaikuttaa välittävän ja auttaa minua asioissa, joissa voi. Mutta jotenkin ne reaktiot ovat aina minulle kuin isku vasten kasvoja. Että olen niin yksin tilanteissani eikä sisarusta tunnu hetkauttavan kohtaloni millään tavalla, ja asenne vaikuttaa juurikin sellaiselta että "kunhan minulla on kaikki hyvin niin ei mitään väliä." Asiat ovat oikeasti suuria ja sisarus tajuaa sen kyllä vallan mainiosti. Ei ole kyse mistään että menetänkö 50 € vai en. Asioissani on ISOT RAHAT kyseessä.