Lapsen koulukaveri alkaa soitella meille joka aamu klo 7.
En tiedä lähtevätkö hänen vanhempansa jo töihin ja jääkö tuo tyttö sitten yksin kotiin vai miksi soittelee jo noin aikaisesta. Kuitenkin, kysyy aina voivatko mennä yhtä matkaa ja mun oma tyttö on kuitenkin sellainen vetkuilija että yleensä vasta ihan viime tipassa lähtee kouluun.
Nuo sopivat treffit matkan varrelle ja tää soittelija on sitten paikan päällä jopa ½ tuntia etuajassa, usein joutuu sitten juoksemaan tyttäreni kanssa ainakin osan matkasta.
En ihan ymmärrä tuota kuviota, kyse kolmasluokkalaisista - kai tuon ikäinen voisi jo ilman kaveriakin pärjätä kouluun?
Kaiken huipuksi mun tyttö ei koskaan kelpaa matkaseuraksi iltapäivällä, kun tämä toinen tyttö tulee kotiin joidenkin muiden kavereiden kanssa, ja on mun tytölläkin muitakin koulukavereita joiden kanssa kulkea. Ei sillä tavalla mitään pahaa mieltä tmv.
Kommentit (17)
jos pelkää yksinään kotona ja sinä ärsyynnyt soittelusta. Voihan sitä koettaa olla ystävällinen ja pyytää vaikka odottelemaan teille lähtöä?
eihän se ap:n vika ole, jos tyttö on yksinäinen, vaan tytön vanhempien vika. Laittakaa puhelin äänettömälle, kyllä muakin alkaisi ottaa tuollainen päähän.
Aina löytyy näitä joiden mielestä on aloittajan vika jos lapsi parka....
Ei ole sopivaa vieraan lapsen tulla aamulla odottelemaan kun muu perhe suorittaa aamutoimiaan.Kyllähäm muut sisarukset ja perheen aikuisetkin saattavat siinä liikkua jopa alusvaatteilla,taistella suohkuvuoroista,aamupala yms.Sit siinä joku pikkulikka istuu kattelemassa.
jos pelkää yksinään kotona ja sinä ärsyynnyt soittelusta. Voihan sitä koettaa olla ystävällinen ja pyytää vaikka odottelemaan teille lähtöä?
Enkä muutenkaan ottaisi tyttöä meille kun oma tyttö haluaa heräillä rauhassa ja katsella lastenohjelmia ja syödä aamupalaa kiireettä niin en viitsisi ottaa toista siihen hoputtamaan.
Enkä itsekään jaksa/viitsi pukeutua samantien kun herään vaan haahuilen yökkärissä pitkälle päivään.
Huomenaamulla, kun tyttö soittaa, et pyydä omaa lastasi puhelimeen, vaan sanot, että meillä on aamutouhut kesken ja odottele siellä samassa paikassa kuin ennenkin. Ja että sovitaan jatkossa niin, niin tytön ei tarvitse soittaa joka aamu, kun haluatte olla aamut rauhassa. Ja kuulostat ystävälliseltä, niin lapsi ei varmasti nolostu eikä pahoita mieltään.
Tai sanot omalle lapsellesi, että sopii koulussa asiasta tämän tytön kanssa, hänen sanomanaan se, ettei äiti tykkää, kun aamulla soitellaan niin aikaisin, ei kuulosta pahalta ollenkaan.
JOS tuo soittelu on oikeasti se, mikä sua harmittaa. Rivien välissä luki, että harmittaa yleensäkin se, että tyttö odottelee sun lasta ja joutuu juoksemaan rinnalla (miksi sen pitäisi sua harmittaa, kyllähän tämä tyttö sen jo tässä vaiheessa koulunkäyntiä on huomannut!)jne.
Meidän kolmasluokkalainen tyttö soittaa kaverilleen aamulla koska ovat edellisenä päivänä sopineet niin "että soitetaan aamulla jos mennään samaa matkaa" vaikka aina menevätkin.
Kysyy kaverilta nähdäänkö tiettyyn aikaan matkan varrella ja yllätys yllätys, siinä missä näkevät kulkee myös molempien ihastus.
Meidän tyttö on siellä ajoissa koska ei halua missata poikaa jos lähteekin ajoissa. Tytön kaveri on kyllä AINA myöhässä sovitusta ja se onkin inhottavaa ettei voi olla koskaan ajoissa ja saavat sitten juosta. Meidän tyttö on muutenkin aamuvirkku ja tykkää lähteä aiemmin. Toinen tyttö on ikuinen myöhästelijä.
Miettikääpä itse... lähtee yksin kouluun ja seisoskelee talvipakkasellakin puoli tuntia odottamassa, että kaveri tulee. Stressaa jo aamulla sitä, onko kaveria vai ei.
Mutta tällä en syytä ap:tä, vaan sen tytön vanhempia, nolosti ovat elämänsä järjestäneet.
Minusta on aivan ymmärrettävää, ettei ap halua vastailla aamulla puhelimeen, saati kotiinsa vierasta kesken aamutohinoiden. Minusta on hyvä ajatus, että ap pyytää lastaan sanomaan sille tytölle, että äiti ei oikein tykkää aamusoitoista ja sopimaan jo edellisenä päivänä, monelta treffataan.
Jos se tyttö haluaa silti mennä tapaamispaikkaan kauhean paljon aiemmin, niin se on sitten jo hänen oma valintansa.
epäivähoitajaksi. Lapset saivat viettää kiireettömän varhaislapsuuden.
Alakouluikäisenä lähtivät turvallisin mielin kouluun ja tulivat iltapäivällä kotiin jossa joku odotti.
Toki kotona oloni aiheutti sen, että lasten kaverit tulivat joskus aamuisin meille mutta eipä se haitannut kun niitä vieraita (hoitolapset) pyöri muutenkin jaloissa. Lasten mielikuvitus saattaa olla tosi vilkas ja peloista ei välttämättä kerrota aikuisille. Harvoin iltapäivisinkään lapseni tulivat yksin koulusta, usein oli kavereita mukana. Lapset ovat jo yläkoululaisia ja vieläkin tulevat porukalla meille.
Vanhemmat tuskin tietävät tästä, hekin voisivat jutella lapselle, onko tosiaan tarpeen soittaa joka aamu. Tyttö vo olla yksinäinen.
Ja kyllä minusta oli mukavampaa mennä kouluun toisen kanssa kuin yksin.
Eikö sun lapsi tai sinä voi sanoa tytölle, että lapsesi voi kulkea yksin kouluun eikä sitä tarvi odotella tai soitella koulumatkakaveriksi?
jos olisi ap ja tapaisin joskus (vaikka koululla?) tytön vanhempia, sanoisin, että teidän tyttö on aina niin reippaana aamulla lähdössä ja odottaa aina seuraa tosi aikaisin ja soittaa meidän tytölle, mutta meidän Liisa on niin hidas nousemaan ja lähtemään, että lopulta kumpikin saa juosta kouluun. Eli esittäisin asian niin päin, että meidän tyttö on hidas ja teidän tyttö kärsii, en syyttelisi toista tyttöä mistään. Ehkä he siitä tajuaisivat.
Kurjaa, jos tyttö joutuu olemaan pitkät aamut yksin ja ketään ei ole.
Jos aamusoittelut liikaa häiritsee, laittaisin puhelimet kiinni ja avaisin noin varttia ennen lähtöä. Silloin ehtii vielä hyvin sopia yhdessä menemisestä.
aamulla mennään samaa matkaa kouluun. Siitä huolimatta soittelevat toisillensa vielä aamulla ja varmistavat treffit.
13v poika kulkee kouluun 2 pojan kanssa. He eivät soittele aamuisin toisilleen.
Toi soittelu ja varmistelu on tyttöjen juttu.
joka tuli joka aamu klo 7.30 meille, vaikka koulu alkoi vasta klo 9.00
En tykännyt, koska aamulla on muutenkin kiirettä ja meillä on murrosikäisiä poikia, joilla on oikeus kulkea puolialasti kotoaan aamupesulle ilman, että utelias tyttö tillottaa silmä kovana olkkarin sohvalla.
Oma tyttöni ei uskaltanut sanoa tälle vieraalle siitä, ettei tulisi meille, joten sanoin sitten itse. Perustelin sillä, että ei voi tulla, koska on otettava huomioon, että isommat pojat haluavat aamurauhan ennen kouluun lähtöä.
Tyttö ymmärsi asian ihan hyvin kun selitin hänelle sen. Ei tullut mitään ongelmaa. Hän vain ei ollut ajatellut, että pojista oli kasvanut melkein miehiä kun vielä pari vuotta sitten olivat leikkineet porukalla pihalla.
Meidän kolmasluokkalainen tyttö soittaa kaverilleen aamulla koska ovat edellisenä päivänä sopineet niin "että soitetaan aamulla jos mennään samaa matkaa" vaikka aina menevätkin. Kysyy kaverilta nähdäänkö tiettyyn aikaan matkan varrella ja yllätys yllätys, siinä missä näkevät kulkee myös molempien ihastus. Meidän tyttö on siellä ajoissa koska ei halua missata poikaa jos lähteekin ajoissa. Tytön kaveri on kyllä AINA myöhässä sovitusta ja se onkin inhottavaa ettei voi olla koskaan ajoissa ja saavat sitten juosta. Meidän tyttö on muutenkin aamuvirkku ja tykkää lähteä aiemmin. Toinen tyttö on ikuinen myöhästelijä.
Todella typerää ja lapsellista.
ohis
ettei tämä myöhästyisi koulusta ihan joka aamu.
mut jos ap:n lapsi haluaa myöhästyä ja se on ap:stä ok niin ehkä on parasta sanoa ihan suoraan, että meillä halutaan mennä näin myöhään ja sinun on parempi mennä yksin, koska ei piitata kavereista kuitenkaan.
Tuossa iässä tytöt haluavat tehdä asioita kaverien kanssa. Ei se riipu stressistä tai yksinäisyydestä, vaan ikäkaudesta. Tässä tytössä ei ole mitään vikaa. Ap sen sijaan on aika kummallinen, kun säännöllisesti lähettää lapsensa kouluun myöhässä ja tykkää että se on ihan ok.
vaikka lasten kavereita tuleekin meille heti aamusta. Teini-tytön kavereita saattaa tulla neljä-viisikin tuntia ennen kouluun lähtöä. Itse kekkuloin aamutakissa, juon kahvia, oon netissä tai laittaudun töihin lähtöön tai jos olen yövuoron jälkeen menossa nukkumaan ja kavereita on, niin sanon että ovat hiljaa tai katkaisen kaulat :D
Mua ei myöskään häiritse, että lasten kaverit soitteelee heille heidän omiin puhelimiin.
vaikka lasten kavereita tuleekin meille heti aamusta. Teini-tytön kavereita saattaa tulla neljä-viisikin tuntia ennen kouluun lähtöä. Itse kekkuloin aamutakissa, juon kahvia, oon netissä tai laittaudun töihin lähtöön tai jos olen yövuoron jälkeen menossa nukkumaan ja kavereita on, niin sanon että ovat hiljaa tai katkaisen kaulat :D Mua ei myöskään häiritse, että lasten kaverit soitteelee heille heidän omiin puhelimiin.
jos pelkää yksinään kotona ja sinä ärsyynnyt soittelusta. Voihan sitä koettaa olla ystävällinen ja pyytää vaikka odottelemaan teille lähtöä?