Onko hölmöä olla ylpeä ja pitää saavutuksena sitä että sai luettua paksun ja vaikean kirjan alusta loppuun?
Esim. kansalliseepoksen, keskittymistä vaativan tietokirjan tai teemoiltaan vaativan klassikkoromaanin?
Kommentit (12)
Ei ole. Suurin osa ei saa luettua sellaista.
Kyllähän sitä ylpeä on kun saa esim Rikoslakia luettua. t.juristi
Ei ainakaan jos kärsit lukihäiriöstä tai muuten lukutaitosi on todella huono.
Voit olla ylpeä että sisulla luit eepoksen läpi, varsinkin jos vielä ymmärsitä jotain lukemastasi.
Riippuu. Joskus ihmettelen ihmisiä, jotka pakottaa itseään lukemaan jotain nobodyä vain siksi, että muutkin tekee niin. Siitä hyvästä monta iltaa pilalle, kauniit yöunet ja seksielämä.
Ei. Elämässä pitää vaalia jokaista pientäkin voittoa. Hölmöä olisi ainoastaan, jos kertoisit asiasta jokaiselle tutulle.
Jos lukee paksun kirjan eikä kerro siitä kenellekään, onko se lukeminen mennyt hukkaan?
No mulle se ei ole mitään kun tykkään ahmia kaikenlaista kirjallisuutta vaikkapa Mika Waltarin tuotantoa luin kesällä läpi uudelleen. Mutta esim kun aikuinen poika niin ei ole ikinä lukenut edes lyhyttä kirjaa. Ihan normaali ja työssäkäyvä nuorimies on, opinnot ei kyllä ikinä sujuneet. Hänen kohdalla tuollainen olisi valtava saavutus.
Ei tietenkään. Olen lukenut satoja kirjoja ja yhtään niistä en ole katunut.
Mikä saavutus muka on kirjojen lukeminen? Pitääkö se kirkossa kuuluttaa että sai jonkun opuksen luettua. EI. Vain jollekin joka lukee erittäin vähän tai on just ja just saanut yhden kirjan luettua tuntuu saavutukselta muttei se sitä ole ollenkaan.
Jos kirjat ei kiinnosta, turha niistä on täällä tehdä aloituksia.
Olen lukenut Päätalon tuotannon kokonaan