Raha-asiat stressaa niin paljon, että usein tekee mieli heittää lusikka nurkkaan

Töitä eiii saa jatkossakaan, hallitusta saa kiittää siitä.

Vierailija kirjoitti:

Töitä eiii saa jatkossakaan, hallitusta saa kiittää siitä.

Siksi se tulevaisuus niin paljon pelottaakin.

Ap

Autoa ei ainakaan ole varaa enää pitää.

Sun pitää yrittää katkaista stressiä, jollain tavalla, helpommin sanottu kuin tehty - terveys on parempi jos stressiä saisi pois, ettei aja itseään loppuun ja sairastuta. Rahan puute jo sairastuttaa jos ei saa tarvittavia. Se on varmaan tahallaan ajettu ihmisille. Moni samaa kokenut tietää sen. Yritetään saada se parempi maailma, ettei kenellekään kävisin näin. Riittävän suuri perustulo voisi jo auttaa moni ja omat kodit valinnan mukaan. Auttaisiko some yhdistämään ihmisiä. Yrittäjäksikään osa ei pysty tyhjästä lähtemään tai jaksa toiselle töihin. Joillakin myös sairauksia tai rajoitteita.

Onko sukulaisesta mitään apua tai tuttu. Entä voiko tilanne myöhemmin parantua tai pian. Miten velkaa omaavat ihmiset.

Minullakin oli vuosia sitten samat fiilikset. Sitten asiat vain oikenivat ja nyt on talous ihan kunnossa.

Älä luovuta! Olin ite joskus taloudellisesti ihan hirveessä tilanteessa (ulosotossa yms). En osannut edes hakea apua velkaneuvojalta. Oisin todennäkösesti päässyt velkajärjestelyyn. En tajunnut mistään tuistakaan mitään. Dyykkasin ruokaa ja pyyhin sanomalehdellä. Toivon itekin että valehtelisin noista, niin hirveetä tuo oli.

Valoa tunnelin päähän tuli, kun sain vihdoin apua ja sen myötä sain eläkkeen, jota maksettiin takautuvasti tuhansia euroja. Nyt elän mielestäni ihan mukavasti työeläkkeen turvin. Välillä kun muistelee noita köyhimpiä aikoja, tuntuu että oliko se tosiaan minun elämä. Niin erilaista elämä taloudellisesti nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Älä luovuta! Olin ite joskus taloudellisesti ihan hirveessä tilanteessa (ulosotossa yms). En osannut edes hakea apua velkaneuvojalta. Oisin todennäkösesti päässyt velkajärjestelyyn. En tajunnut mistään tuistakaan mitään. Dyykkasin ruokaa ja pyyhin sanomalehdellä. Toivon itekin että valehtelisin noista, niin hirveetä tuo oli.

Valoa tunnelin päähän tuli, kun sain vihdoin apua ja sen myötä sain eläkkeen, jota maksettiin takautuvasti tuhansia euroja. Nyt elän mielestäni ihan mukavasti työeläkkeen turvin. Välillä kun muistelee noita köyhimpiä aikoja, tuntuu että oliko se tosiaan minun elämä. Niin erilaista elämä taloudellisesti nyt on.

Mä tajuan kyllä mitä tukia voi hakea, mutta niistä ei nyt ole kauheasti iloa.

Ap